Suomalaiset yliopistot esittävät tavoitteitaan seuraavalle vaalikaudelle 2027–2031. Yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n mukaan Suomen tuleva talouskasvu ja hyvinvointi vaativat merkittäviä panostuksia koulutustason nostamiseen ja tutkimukseen. Yliopistot katsovat, että osaaminen on keskeinen tekijä kansainvälisessä kilpailussa ja yhteiskunnan uudistamisessa.

Unifin puheenjohtaja Jari Ojalan mukaan Suomi ei voi kilpailla halvoilla kustannuksilla, vaan arvonlisä on luotava osaamisen kautta. Järjestö korostaa, että poliittisilta päättäjiltä tarvitaan nyt pitkäjänteisiä päätöksiä tutkimuksen edellytysten ja kansainvälisyyden vahvistamiseksi. Tiedotteen mukaan inhimillinen pääoma on välttämätön lähde työn tuottavuuden kasvulle.

Yliopistojen tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Toiminnanjohtaja Heikki Holopaisen mukaan korkeakoulutuksen kysyntä on kasvussa sekä työmarkkinoilla että nuorten keskuudessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tutkintokoulutuksen määrän lisäämistä ja laadun varmistamista.

Yliopistot peräänkuuluttavat myös tohtorikoulutuksen volyymin kasvattamista. Suomen kansallinen tavoite nostaa tutkimus- ja kehitysmenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vaatii Unifin mukaan huomattavan määrän uutta korkeasti koulutettua T&K-henkilöstöä. Järjestö esittää, että sitoutumista T&K-rahoituslakiin jatketaan aina vuoteen 2040 saakka.

Tiedotteessa painotetaan lisäksi yliopistojen perusrahoituksen vahvistamista ja tieteen vapauden turvaamista. Yliopistojen mukaan pitkäjänteinen tutkimus ja tieteenalojen välinen vuorovaikutus ovat perusta uusille teknologisille ja yhteiskunnallisille läpimurroille. Järjestö katsoo, että vakaa rahoituspohja mahdollistaa uusien kasvualojen syntymisen Suomeen.