Yhteensä 9 427 varusmiestä kotiutuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen palveluksesta. Suurin osa kotiutuvista, noin 7 600 henkilöä, on palvellut Maavoimissa. Merivoimista kotiutuu noin 1 100 ja Ilmavoimista vajaat 500 henkilöä. Lisäksi Rajavartiolaitoksen joukoista reserviin siirtyy 272 henkilöä.

Kotiutuvat ovat palvelleet tehtävästään riippuen joko 165 tai 347 päivää. Miehistötehtävissä palvelusaika on tyypillisesti lyhyempi, kun taas johtajakoulutuksen saaneet ja erityistehtäviin koulutetut palvelevat lähes vuoden. Noin puolet kaikista varusmiehistä suorittaa 347 vuorokauden mittaisen palveluksen.

Siviiliin siirtyminen voi sosiaalikuraattori Iiris Kukkolan mukaan aiheuttaa varusmiehissä monenlaisia tuntemuksia. Vaikka kotiutuminen on monelle iloinen asia, se saattaa tuoda herättää myös huolta tulevaisuudesta ja siviilielämän suunnitelmista. Kukkola suosittelee tiedotteessa palaamista normaaliin arkirytmiin mahdollisimman pian palveluksen päätyttyä.

Reserviin siirtymisen myötä kotiutuneet saavat pääsääntöisesti sodan ajan sijoituksen. Puolustusvoimien mukaan sijoitukseen vaikuttavat henkilön osaaminen, palveluksen aikainen suoriutuminen sekä joukkojen yleinen tarve. Kertausharjoitusten määrä vaihtelee tehtävän ja käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Puolustusvoimat kerää tietoja reserviläisten muuttuneesta osaamisesta ja terveydentilasta OmaIntti-palvelun kautta. Myös vapaaehtoisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit voivat vaikuttaa reserviläisen sijoitukseen. Seuraava saapumiserä aloittaa palveluksensa 6. heinäkuuta.