Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa tarjottiin noin 9 000 aloituspaikkaa 440 hakukohteessa. Hakijoiden kokonaismäärä laski edellisvuodesta hieman alle viidenneksellä. Kaikkiaan hakijoita oli noin 21 800, joista lähes puolet oli kotoisin EU- ja ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolelta.

Hakijamäärän laskun myötä hyväksyttyjen osuus nousi. Opetushallituksen tilastojen mukaan 37 prosenttia hakijoista sai opiskelupaikan, kun edellisvuonna vastaava luku oli 33 prosenttia. Ammattikorkeakouluihin hakevista hyväksyttiin 36 prosenttia ja yliopistoihin hakevista 31 prosenttia.

Suomalaisten hakijoiden osuus hyväksytyistä kasvoi viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna Suomen kansalaisten osuus kaikista paikan saaneista oli 39 prosenttia, kun vuotta aiemmin luku oli 29 prosenttia. Kaikkiaan hyväksyttyjen joukossa on 120 eri maan kansalaisia. Suurimpia kansalaisuusryhmiä suomalaisten ohella ovat pakistanilaiset, bangladeshilaiset, intialaiset ja nigerialaiset.

Kilpailu opiskelupaikoista oli kireintä taide- ja kulttuurialoilla, joilla vain 15 prosenttia hakijoista tuli valituksi. Taideyliopistoon haki yli 3 500 henkilöä, joista 11 prosenttia sai paikan. Tampereen yliopiston teatterityön koulutukseen hakijoita oli hieman alle tuhat, ja heistä hyväksyttiin yksi prosentti. Helpommin paikka irtosi tietojenkäsittelyn, viestinnän sekä kaupan ja hallinnon aloilta.

Valittujen on otettava opiskelupaikka vastaan viimeistään 9. heinäkuuta kello 15.00. Varasijoilta hyväksyminen jatkuu elokuun alkuun saakka. Korkeakoulut voivat lisäksi järjestää täydennyshakuja vapaaksi jääneille paikoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan uutta opintosetelikokeilua, jonka on tarkoitus tukea ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria. Suunnitelman mukaan kokeilu alkaisi elokuussa 2026, ja seteleitä voisi käyttää avoimen korkeakoulun opintoihin. Lainsäädäntöä kokeilusta ei ole vielä vahvistettu.