YK:n vammaiskomitea on antanut Suomelle huomautuksen selkokielisen viestinnän puutteista. Komitean mukaan viranomaiset eivät tuota riittävästi tietoa selkokielellä, vaikka Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n vammaissopimusta. Sopimus määrittelee selkokielen yhdeksi saavutettavan viestinnän välineeksi.

Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen mukaan selkokielen tarve on Suomessa kasvanut huomattavasti. Arvioiden mukaan noin 632 000–812 000 ihmistä eli 11–14 prosenttia väestöstä tarvitsee kielellistä tukea osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan. Tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, muistisairaus, lukivaikeus tai puutteellinen kielitaito.

Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä toteaa tiedotteessa, että vaikka selkokielen käyttö on lisääntynyt, asiantuntemusta on edelleen liian vähän. Selkokeskus katsoo, että julkisten ja yksityisten toimijoiden on varmistettava säännöllinen selkokielinen tiedotus osana kielellistä tasa-arvoa.

Selkokielen käytön lisääntymisellä on keskuksen mukaan myös taloudellisia vaikutuksia. Selkeä viestintä voi vähentää julkisten palvelujen asiakaspalvelun kuormitusta ja niin sanottua häiriökysyntää, kun kansalaiset ymmärtävät ohjeet ja tiedotteet aiempaa helpommin.

Kansainvälistä selkokielen päivää vietetään 28. toukokuuta. Teemapäivän tavoitteena on edistää tietoisuutta selkokielestä ja sen merkityksestä syrjäytymisen ehkäisyssä. Selkokieli on suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommaksi.