Yhteisöllinen palvelutoiminta vahvistuu maaseudulla julkisten palvelujen vähentyessä
Maaseudun kyläyhteisöt ottavat entistä enemmän vastuuta paikallisista palveluista julkisten palvelujen etääntyessä. Tuoreen selvityksen mukaan yhteisöllinen palvelutoiminta on lisääntynyt, ja se kattaa nykyisin kaikkea kylätalojen ylläpidosta paikalliseen infrastruktuuriin.
Suomen Kylät ry, Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat selvittäneet yhteisöllisen palvelutoiminnan tilaa suomalaisella maaseudulla. Palveluverkkomuutokset ja yhteisötalouden rooli maaseutualueilla -hankkeen osana toteutetussa kyselyssä tarkasteltiin, miten paikalliset yhteisöt vastaavat julkisten palvelujen vähenemiseen.
Kyselyn tulosten mukaan yhteisöllinen palvelutoiminta on viime vuosina lisääntynyt. Lähes kolmannes vastaajista arvioi toiminnan kasvaneen, kun taas noin viidennes arvioi sen vähentyneen. Kehityksen taustalla vaikuttaa erityisesti julkisten palvelujen etääntyminen maaseutualueilta, mikä on saanut asukkaat etsimään omia ratkaisujaan arjen tarpeisiin.
Maaseudun yhteisöt ylläpitävät tiedotteen mukaan monenlaisia toimintoja, kuten kylätaloja, vesiosuuskuntia ja liikuntapaikkoja. Toiminta painottuu erityisesti vapaa-aikaan, kulttuuriin ja paikalliseen infrastruktuuriin. Sen sijaan varsinaiset hyvinvointi-, hoiva- ja asumispalvelut ovat toistaiseksi pienemmässä roolissa.
Suomen Kylät ry:n kehittämispäällikkö Johanna Niilivuon mukaan yhteisöllisen toiminnan vahvuuksia ovat paikallistuntemus ja joustavuus. Hän huomauttaa tiedotteessa, että kylätoiminta luo palvelujen lisäksi sosiaalisia suhteita ja osallisuutta, joita on vaikea mitata pelkällä palvelujen määrällä.
Toiminnan jatkuvuutta uhkaavat kuitenkin vapaaehtoisten ikääntyminen, uusien toimijoiden puute ja kasvava hallinnollinen työmäärä. Niilivuo korostaa, että yhteisöllisen toiminnan merkitys tulisi tunnistaa paremmin kunnissa ja hyvinvointialueilla. Hänen mukaansa yhteisöt tarvitsevat tukea rahoitukseen ja palvelusuunnitteluun.
Tiedotteessa painotetaan, ettei yhteisöllinen toiminta korvaa julkisen sektorin vastuuta palveluista. Se toimii kuitenkin täydentävänä elementtinä, joka tuo paikallista osaamista osaksi laajempaa palveluverkkoa. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.