WWF: Villieläinpopulaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia
Maailman luonnon säätiö WWF:n tuore Living Planet -raportti kertoo selkärankaisten villieläinpopulaatioiden koon pienentyneen keskimäärin 73 prosentilla puolen vuosisadan aikana. Raportin mukaan luontokato on vakava uhka, mutta kohdennetut suojelutoimet ovat tuottaneet tuloksia joidenkin lajien kohdalla.
WWF:n ja Zoological Society of Londonin tuottama Living Planet -indeksi osoittaa, että seurattujen selkärankaisten villieläinpopulaatioiden koko on pienentynyt keskimäärin 73 prosenttia vuosien 1970 ja 2022 välisenä aikana. Raportti perustuu yli 35 000 populaation seuranta-aineistoon, ja se kattaa nisäkkäät, linnut, kalat, matelijat ja sammakkoeläimet.
Suurin keskimääräinen pudotus on havaittu makean veden ekosysteemeissä, joissa populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 85 prosenttia. Maaeläimillä vastaava luku on 69 prosenttia ja merieläimillä 59 prosenttia. Raportin mukaan luontokadon suurimpia ajureita ovat nykyiset energia-, ruoka- ja rahoitusjärjestelmät, jotka ylläpitävät luonnonvarojen ylikulutusta ja elinympäristöjen häviämistä.
Vaikka kokonaistrendi on laskeva, raportti nostaa esiin myös onnistumisia. Noin puolet seuratuista populaatioista on pysynyt vakaina tai kasvaneet. Esimerkiksi tiikereiden, savanninorsujen, liemikilpikonnien ja tonnikalojen populaatiot ovat elpyneet kohdennettujen suojelutoimien ansiosta. WWF Suomen suojelujohtaja Elina Erkkilän mukaan onnistumiset osoittavat, että suunta on mahdollista kääntää pitkäjänteisellä työllä.
Järjestelmätason muutoksia pidetään välttämättöminä luontokadon pysäyttämiseksi. Tiedotteen mukaan erityisesti ruokajärjestelmä on merkittävä tekijä, sillä maankäyttö muuttaa elinympäristöjä ja maatalous tuottaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä. Myös rahoitussektorilla on suuri rooli: vuonna 2023 luontoa vahingoittavaan toimintaan ohjautui noin 7,3 biljoonaa dollaria, kun taas suojeluun ja ennallistamiseen käytettiin vain 220 miljardia dollaria.
Suomen osalta kattavimman kuvan lajien tilasta antaa vuoden 2019 Punainen kirja, jonka mukaan lähes 12 prosenttia tarkastelluista lajeista on uhanalaisia. Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi huomauttaa, että populaatioiden pienenemisen myötä ekosysteemit menettävät kykyään kestää ja toipua ympäristön muutoksista.