Voileipäkakku pitää pintansa suomalaisessa juhlapöydässä
Voileipäkakku on säilyttänyt asemansa suomalaisten kesäjuhlien tarjoiluna vuosikymmenestä toiseen. Ruokalajin historia Suomessa ulottuu 1950-luvulle, ja nykyään perinteisten kakkuversioiden rinnalle on tullut rullattavia vaihtoehtoja.
Voileipäkakulla on pitkä historia pohjoismaisessa ruokakulttuurissa. Ensimmäiset viitteet vastaavasta ruokalajista juontavat 1700-luvun alun Tanskaan, mutta nykyisen kaltaiset reseptit yleistyivät Ruotsissa 1940-luvulla. Suomessa ensimmäiset ohjeet julkaistiin aikakauslehdissä tiettävästi vuonna 1956, ja 1960-luvulle tultaessa tarjoilu oli jo vakiinnuttanut paikkansa suomalaisissa juhlissa.
Ruokalajin pitkä suosio perustuu yhtiön mukaan sen käytännöllisyyteen. Kakku on suositeltavaa valmistaa jo tarjoilua edeltävänä päivänä, jotta se ehtii maustua ja kostua kunnolla. Lisäksi se tarjoaa näyttävän vaihtoehdon yksittäisille voileiville ja on helposti muunneltavissa erilaisten ruokavalioiden mukaan.
Perinteisten täytekakkumaisten voileipäkakkujen rinnalle on noussut voileipärulla, joka valmistetaan kääretortun tapaan rullaamalla. Uusi valmistustapa mahdollistaa annospalojen leikkaamisen helposti. Rullan täytteinä käytetään perinteisesti kalaa, kuten lohta tai katkarapuja, tai lihavaihtoehtoja, kuten poroa ja kinkkua.
Vaikka ruokatrendit muuttuvat, voileipäkakku säilyttää asemansa suomalaisten merkkipäivien tarjoiluna. Tiedotteen mukaan sen vahvuutena on monipuolisuus, joka mahdollistaa niin perinteiset maut kuin nykyaikaiset kasvisversiotkin. Koristelulla on keskeinen rooli tuotteen viimeistelyssä ja juhlapöydän visuaalisuudessa.