VM nostaisi alimman eläkeiän 70 vuoteen – STTK korostaa työssä jaksamista
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tulevalle hallituskaudelle eläkeiän nostamista, kotihoidon tuen poistamista ja julkishallinnon supistamista. Palkansaajajärjestö STTK:n mukaan eläkeikärajan muuttaminen ei yksin takaa pidempiä työuria.
Valtiovarainministeriön Luota tulevaan -virkapuheenvuorossa ehdotetaan, että alin vanhuuseläkeikä nousisi asteittain 70 vuoteen. Iltalehden mukaan korotus olisi kuusi kuukautta ikäluokkaa kohti, kunnes tavoiteltu ikäraja saavutettaisiin. Sen jälkeen ikärajan kehitys kytkettäisiin uudelleen elinajanodotteeseen. Kyse on ministeriön virkamiesten ehdotuksesta tulevaa hallituskautta varten, ei päätetystä eläkeiän muutoksesta.
Kauppalehden mukaan ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen suosittelee alimman vanhuuseläkeiän nostamista nykyisiä linjauksia nopeammin. Esityksessä tavoiteltu 70 vuoden raja saavutettaisiin siis ikäluokittain, ei yhdellä kertaa kaikkia koskevalla korotuksella. Iltalehden kuvaamassa mallissa elinajanodotteen mukainen kehitys jatkuisi vasta tämän siirtymän jälkeen. Ehdotus koskee nimenomaan vanhuuseläkkeen alinta ikärajaa.
Eläkeiän nostamisella tavoitellaan myös työllisyyden kasvua. Helsingin Sanomien mukaan korotus voisi lisätä työllisten määrää 50 000–120 000:lla. Arvio esiteltiin ministeriön kertoessa näkemyksistään julkisen talouden vahvistamiseksi tulevalla hallituskaudella. Kyse on mahdollisesta työllisyysvaikutuksesta, ei varmuudella toteutuvasta lisäyksestä. Arvion ala- ja ylärajan välillä on huomattava ero.
Eläke-ehdotus on osa laajempaa julkisen talouden uudistuslistaa. Ylen mukaan virkamiehet haluavat tarkastella ensi vaalikaudella kaikkia menoja ja veroja Suomen velkaantumisen hillitsemiseksi. Ehdotuksiin kuuluvat kotihoidon tuen lakkauttaminen sekä hyvinvointialueiden määrän vähentäminen. Esitetyt muutokset ulottuvat siten eläkejärjestelmän lisäksi perheiden tukiin ja julkisten palvelujen hallintorakenteisiin.
Hallinnon supistaminen koskisi myös muita tasoja. Kauppalehden mukaan Majanen vähentäisi ministeriöiden, virastojen ja kuntien määrää hyvinvointialueiden ohella. Lehden kertomaan ehdotuskokonaisuuteen sisältyy lisäksi pörssiosakkeiden myyntiä. Virkamiespuheenvuorossa julkisen talouden vahvistamista haetaan näin useasta suunnasta samanaikaisesti: työurista, tukimenoista, hallinnon rakenteista ja valtion omistuksista. Eläkeiän korotus ei ole kokonaisuuden ainoa keino.
STTK puolestaan painottaa tiedotteessaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin merkitystä. Järjestön mukaan suomalaisten keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on noussut ennakoitua nopeammin ja on nyt 63,2 vuotta. Tämä luku kuvaa eläkkeelle siirtymisen keski-ikää, kun taas ministeriön 70 vuoden ehdotus koskee alinta vanhuuseläkeikää. Luvut eivät siten tarkoita samaa asiaa.
Järjestön mielestä työurien pidentäminen edellyttää käytännön toimia työssä jaksamisen parantamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi koko työuran ajan. STTK katsoo, etteivät pelkät laskennalliset ikärajamuutokset ratkaise huoltosuhteen haasteita. Sen kannanotossa huomio kohdistuu siihen, millaiset edellytykset työntekijöillä on jatkaa työelämässä pidempään, ei vain siihen, mihin eläkeikäraja asetetaan.