Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreiden ennakkotietojen mukaan viljakasvien viljelyala supistui vuonna 2026 noin 70 000 hehtaarilla. Väheneminen koski kaikkia pääviljoja, mutta voimakkaimmin pienenivät rukiin ja syysvehnän alat, jotka laskivat yli 20 prosenttia. Ohran, kauran ja kevätvehnän viljelyalat laskivat maltillisemmin.

Vilja-alasta vapautunutta peltoa on siirtynyt erityisesti valkuais- ja öljykasvien viljelyyn sekä viherlannoitusnurmille. Valkuais- ja öljykasvien yhteenlaskettu ala kasvoi yli 20 000 hehtaarilla. Esimerkiksi herneen viljelyala saavutti ennätystason ylittämällä 50 000 hehtaaria, ja myös öljykasvi rapsin viljely lisääntyi merkittävästi.

Luken yliaktuaari Irene Rosokivi kertoo tiedotteessa, että muutosten taustalla vaikuttavat taloudelliset tekijät ja viljelykierron monipuolistaminen. Viljan hinnan vaihtelu ja matala taso suhteessa korkeisiin tuotantokustannuksiin ovat heikentäneet viljanviljelyn kannattavuutta. Tämän seurauksena viljelyä on siirretty kasveihin, jotka vaativat vähemmän ostopanoksia tai sitovat typpeä maaperään.

Nurmet pysyivät edelleen Suomen suurimpana kasviryhmänä, ja ne kattavat yli kolmanneksen käytössä olevasta maatalousmaasta. Kesantojen kokonaisala kasvoi yli 25 000 hehtaarilla, mikä selittyy erityisesti viherlannoitusnurmien lisääntymisellä. Luken mukaan kesantojen kasvun taustalla voivat olla tukijärjestelmän kannustimet sekä tavoitteet maan kasvukunnon parantamiseksi.

Erikoiskasvien osalta kasvua tilastoitiin kuminan, öljyhampun ja korianterin viljelyaloissa. Myös perunan viljelyala kasvoi 7 prosentilla, mikä kohdistui erityisesti tärkkelys- ja teollisuusperunan tuotantoon. Maatalousmaan kokonaisala säilyi vakaana noin 2,2 miljoonassa hehtaarissa.