Vihtavuoren ruutitehtaan räjähdyksen syy selvisi: nitroselluloosa syttyi putkea sahattaessa
Laukaan Vihtavuoren ruutitehtaalla heinäkuussa 2026 tapahtunut kuolemaan johtanut räjähdys johtui sahaustyön sytyttämistä nitroselluloosajäämistä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tutkinnan mukaan onnettomuuden taustalla oli merkittäviä puutteita yhtiön turvallisuusjohtamisessa ja riskien arvioinnissa.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) onnettomuustutkinta on valmistunut. Sen mukaan välitön syy heinäkuussa 2026 sattuneeseen räjähdykseen oli viemäriputkeen kertyneiden nitroselluloosajäämien syttyminen putkea sahattaessa. Putken sahaus puukkosahalla nosti lämpötilan arviolta 200 asteeseen, mikä ylitti kuivuneen nitroselluloosan syttymiskynnyksen.
Onnettomuus tapahtui Nammo Vihtavuori Oy:n ruutimassatehtaalla, joka oli tapahtumahetkellä saneerattavana laajennushankkeen vuoksi. Urakoitsijan asentajat olivat poistamassa viemäriputkea turva-aidan tieltä, kun räjähdys tapahtui. Tukesin mukaan viemäriin oli kertynyt jäämiä prosessilaitteiston pesuvesistä, ja käytöstä poistetussa putkessa aine oli päässyt kuivumaan erittäin herkästi syttyväksi.
Tutkintaryhmä löysi onnettomuuden taustalta vakavia puutteita organisaation toiminnassa ja prosessiturvallisuuden johtamisessa. Tiedotteen mukaan puutteita oli muun muassa riskienarvioinnissa, urakoitsijoiden perehdytyksessä ja tiedonkulussa. Rakennustyömaan turvallisuusasiakirjoissa oli huomioitu yleiset rakentamisen riskit, mutta ei prosessialueen erityistä räjähdysvaaraa.
Tukes esittää raportissaan useita suosituksia teollisuusyrityksille vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi. Virasto korostaa, että vanhat tuotantolaitteet on saatettava turvalliseen tilaan heti käytöstä poiston yhteydessä ja puhdistusmenettelyjen on oltava selkeitä. Lisäksi räjähdetoimialan kasvun myötä yritysten on varmistettava riittävät resurssit projektinhallintaan ja turvallisuussuunnitteluun.
Tutkintaryhmän mukaan on välttämätöntä, että tieto työkohteen vaaratekijöistä välittyy urakoitsijoille asti. Raportissa muistutetaan, että myös urakoitsijoilla on velvollisuus nostaa esiin epävarmuustekijöitä, mikäli heille annetut tiedot työympäristön vaaroista ovat puutteellisia.