Maa- ja metsätalousministeriö esittää auringonlaskun jälkeisen hämärämetsästyksen kiellon jatkamista kolmivuotiselle kaudelle 2026–2028. Kielto koskisi kaikkia vesilintuja, ja se olisi voimassa auringonlaskua seuraavasta tunnista auringonnousua edeltävään tuntiin saakka. Ministeriön mukaan tavoitteena on varmistaa metsästyksen kestävyys vesilintukantojen taantuessa.

Metsähanhen osalta ministeriö esittää metsästysalueiden laajentamista. Pohjois-Suomen pesimäalueilla elokuussa tapahtuvan metsästyksen piiriin ehdotetaan uusia kuntia Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Näillä alueilla sovellettaisiin yhtä metsähanhea kohden laskettavaa saaliskiintiötä, ja ravintohoukkuttimien käyttö sekä pellolta metsästys olisi kiellettyä.

Loka-marraskuussa tapahtuvaa metsähanhen metsästystä esitetään myös laajennettavaksi muun muassa Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon. Tuolloin Suomen kautta muuttaa tundrametsähanhien kanta, jota ministeriö kuvailee elinvoimaiseksi. Muuttoaikaiselle metsästykselle ei esitetä saaliskiintiöitä tai menetelmärajoituksia, sillä saaliin on todettu kohdistuvan runsaslukuiseen kantaan.

Muiden lajien osalta sääntelyyn ei ole tulossa merkittäviä kevennyksiä. Merihanhen sisämaan metsästyskieltoa, rannikon saaliskiintiöitä sekä nokikanan metsästyskieltoa esitetään jatkettavaksi entisellään. Myös aiempina vuosina säädetyt rajoitukset punasotkan, haahkan ja allin osalta pysyisivät voimassa.

Asetusehdotukset ovat parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy heinäkuussa 2026. Ministeriön mukaan rajoitusten taustalla on tarve turvata heikentyneet lintukannat samalla, kun elinvoimaisten kantojen hyödyntäminen mahdollistetaan tietyillä alueilla.