Vesilintujen hämärämetsästyskielto jatkuu kolmella vuodella

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut uudet asetukset vesilintujen metsästyksen rajoittamisesta alkavalle metsästyskaudelle. Keskeisimpänä toimena vesilintujen hämärämetsästyskieltoa jatketaan kolmella vuodella heinäkuun 2029 loppuun saakka. Kielto on voimassa auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä auringonnousua edeltävän tunnin alkuun.

Rajoitusten taustalla on tarve turvata taantuvia vesilintukantoja. Kiellon jatkamista esitti yksimielisesti ministeriön asettama laajapohjainen työryhmä. Hämärämetsästyksen lisäksi ministeriö jatkaa nokikanan metsästyskieltoa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Myös aiemmat päätökset punasotkan metsästyskiellosta sekä haahkan ja allin rajoituksista pysyvät voimassa.

Metsähanhen metsästysalueisiin tulee muutoksia, ja lajin metsästys sallitaan aiempaa laajemmalla alueella. Elokuun lyhyellä metsästyskaudella pyynti laajenee Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa tietyissä kunnissa, kuten Ilomantsissa, Lieksassa ja Rautavaaralla. Pesimäalueilla saaliskiintiö on yksi metsähanhi metsästäjää kohden, ja ravintohoukutteiden käyttö on kiellettyä.

Loppusyksystä metsähanhen metsästysalue laajenee Itä- ja Kaakkois-Suomessa, kun elinvoimainen tundrametsähanhen kanta muuttaa Suomen halki. Uusia metsästysalueita loka-marraskuussa ovat muun muassa Mikkeli, Mäntyharju ja Varkaus. Tällä ajanjaksolla saalismääriä ei rajoiteta kiintiöillä, sillä muuttava kanta on runsaslukuinen.

Merihanhen osalta metsästyskielto sisämaassa ja rannikkoalueen saaliskiintiöt säilyvät ennallaan vuoden mittaisella määräajalla. Ministeriön mukaan merihanhikannan kehitystä on tarpeen seurata tarkemmin erityisesti Pirkanmaan alueella ennen mahdollisia muutoksia rajoituksiin.