Tuoreen tutkimuksen mukaan jo vähäinen pohjaveden pinnan nostaminen vähentää maatalouskäytössä olevien turvemaiden kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa hyödynnettiin matemaattista mallinnusta ja kenttämittauksia, joiden avulla selvitettiin eri vesienhallintatoimenpiteiden vaikutuksia maaperän hiilidioksidi- ja typpioksidipäästöihin.

Tutkijat tarkastelivat erityisesti säätösalaojituksen vaikutusta turvepeltojen vesitaseeseen ja kaasunvaihtoon. Tulokset osoittavat, että pitämällä pohjaveden pinta lähempänä maanpintaa voidaan hidastaa turpeen orgaanisen aineksen hajoamista. Tämä prosessi on keskeinen tekijä turvemaiden korkeissa päästölukemissa.

Vaikka pohjaveden nostaminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, se voi samalla lisätä metaanin muodostumista. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että kokonaispäästöjen kannalta maltillinen vedenpinnan nosto on yleensä hyödyllistä. Optimaalinen veden taso riippuu viljeltävästä kasvista ja paikallisista olosuhteista.

Tuloksia voidaan hyödyntää maatalouden ilmastotoimien suunnittelussa ja tukijärjestelmien kehittämisessä. Mallinnus tarjoaa työkalun ennustaa toimenpiteiden vaikutuksia pitkällä aikavälillä, mikä auttaa kohdentamaan vesienhallinnan toimenpiteet niille alueille, joilla niistä saadaan suurin hyöty ympäristölle.