Verohallinnon selvityksen mukaan neopankkien asiakasmäärä Suomessa on kuusinkertaistunut vuosina 2020–2024. Kun vuonna 2020 ulkomaisilla neopankeilla oli Suomessa 36 000 asiakasta, on määrä nousunut tänä vuonna yli 200 000 asiakkaaseen. Neopankit ovat digitaalisia pankkeja, joilla ei ole perinteistä konttoriverkkoa.

Harmaan talouden torjunnan johtaja Tarja Valsi kertoo tiedotteessa, että yli 10 prosentilla erään suositun neopankin suomalaisasiakkaista on kytköksiä harmaaseen talouteen. Valsin mukaan vääärinkäytöksiä mahdollistaa se, että tilin avaaminen tapahtuu täysin verkossa. Tämä voi mahdollistaa tilin avaamisen väärennetyillä tiedoilla, sillä neopankeilla ei ole pääsyä viranomaisrekistereihin tietojen varmentamiseksi.

Verohallinnon mukaan neopankkeja käytetään tulojen peittelyyn viranomaisilta, kuten Ulosottolaitokselta tai Kelalta. Ohjaamalla varat ulkomaiselle neopankkitilille toimija voi antaa kuvan vähävaraisuudesta. Lisäksi digitaaliset palvelut tarjoavat nopeita kansainvälisiä rahansiirtoja ja mahdollisuuksia muuntaa varoja kryptovaluutaksi, mikä vaikeuttaa valvontaa.

Monet Euroopassa toimivat neopankit on rekisteröity Liettuaan maan lupapolitiikan vuoksi. Liettuan pankkivalvoja on viime vuosina perunut joidenkin toimijoiden lupia ja jakanut sanktioita. Tiedotteen mukaan neopankit ovat saaneet Euroopassa yhteensä 30–50 miljoonan euron sanktioita vuosina 2024–2025.

Verohallinto katsoo, että viranomaisten valvontatyökalut ja lainsäädäntö eivät tällä hetkellä vastaa digitaalisten pankkipalveluiden kehitystä. Valsi korostaa, että verotulojen turvaamiseksi ja talousrikollisuuden torjumiseksi tarvitaan uusia keinoja neopankkien valvontaan.