Talous

Verohallinto: Harmaa talous ja järjestäytynyt rikollisuus hyödyntävät neopankkeja

Verohallinto kertoo neopankkien asiakasmäärien kuusinkertaistuneen Suomessa viimeisen neljän vuoden aikana. Samaan aikaan digitaaliset pankkipalvelut ovat muodostuneet merkittäväksi kanavaksi harmaalle taloudelle ja talousrikollisuudelle.

Uutismaa·
Verohallinto: Harmaa talous ja järjestäytynyt rikollisuus hyödyntävät neopankkeja
Kuva: ePressi – Kaikki tiedotteet

Verohallinnon tuoreen selvityksen mukaan digitaaliset neopankit ovat nousseet harmaan talouden ja järjestyneen rikollisuuden suosioon. Vaikka suurin osa neopankkien asiakkaista toimii rehellisesti, selvitys paljastaa näiden pankkien houkuttelevan väärinkäytöksiin. Verohallinto hakee parhaillaan uusia keinoja ja resursseja tämän ilmiön valvontaan.

Erään suositun neopankin suomalaisasiakkaiden taustoja koskevassa otostutkimuksessa kävi ilmi, että yli 10 prosentilla asiakkaista oli kytköksiä harmaaseen talouteen. Verohallinnon harmaan talouden torjuntayksikön johtaja Tarja Valsi toteaa tiedotteessa, että neopankit mahdollistavat toiminnan jatkamisen esimerkiksi liiketoimintakiellosta tai ulosotosta huolimatta.

Neopankkien suosio on kasvanut Suomessa merkittävästi. Vuonna 2020 ulkomaisilla neopankeilla oli noin 36 000 suomalaista asiakasta, mutta vuoteen 2024 mennessä määrä on kuusinkertaistunut yli 200 000 asiakkaaseen. Erityisesti Liettua on noussut keskeiseksi maaksi neopankkien perustamiselle maan sääntely-ympäristön vuoksi.

Valsin mukaan neopankkien etäavattavat tilit mahdollistavat väärien tietojen antamisen, sillä pankeilla ei ole pääsyä viranomaisrekistereihin tietojen todentamiseksi. Lisäksi varoja voidaan siirtää kansainvälisesti ja vaihtaa kryptovaluutoiksi nopeasti, mikä vaikeuttaa viranomaisvalvontaa. Rikolliset käyttävät tilejä myös peitelläkseen tulojaan Kelalta, ulosottolaitokselta tai Verohallinnolta.

Eurooppalaiset viranomaiset ovat määränneet neopankeille vuosina 2024–2025 yhteensä 30–50 miljoonaa euroa seuraamusmaksuja. Valvontatoimet ja toimilupien peruutukset eivät ole Verohallinnon mukaan kuitenkaan merkittävästi vähentäneet rikollisia toimijoita kiinnostusta digitaalisia pankkipalveluita kohtaan.

Verohallinto painottaa, että lainsäädäntö ja viranomaisten työkalut laahaavat tällä hetkellä teknologisen kehityksen perässä. Valsin mukaan verotulojen turvaaminen ja talousrikollisuuden torjunta edellyttävät 2030-luvulle tultaessa nykyistä parempia valvontatyökaluja ja kansainvälistä tietojenvaihtoa.