Venäjän talouskasvu uhkaa hidastua – sotamenot ylläpitävät kasvua
Venäjän talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin prosentin ja seuraavina kahtena vuonna enää noin puoli prosenttia vuodessa, kertoo Demari. Helsingin Sanomien haastatteleman Suomen Pankin ekonomistin mukaan valtion voimavarojen keskittäminen sotaan on samalla heikentänyt merkittävästi talouden pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Demarin uutisoima arvio perustuu Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin julkaisemaan ennusteeseen vuosille 2026–2028. Sen mukaan Venäjän talous jatkaa kasvuaan, mutta kasvu jää vaimeaksi. Vuodelle 2026 odotettu noin yhden prosentin kasvuvauhti hidastuisi vuosina 2027 ja 2028 noin puoleen prosenttiin. Ennusteessa ei siis odoteta koko talouden supistumista näinä vuosina, vaan kasvun hidastumista.
Kasvua ylläpitää Demarin mukaan valtion menojen lisääminen sodan jatkamiseksi. Sotaan liittyvä rahankäyttö tukee siten edelleen talouden kokonaiskehitystä, vaikka muu talous on vaikeuksissa. Lehden kuvaamassa tilanteessa sotateollisuuden ja muun talouden näkymät eroavat toisistaan: sotateollisuus menestyy samalla, kun koko talouden kasvu jää vähäiseksi. Sotamenojen kasvu on ennusteessa keskeinen vaimeaa kasvua ylläpitävä tekijä.
Helsingin Sanomat nostaa esiin riskin Venäjän talousvaikeuksien syvenemisestä. Lehden haastatteleman Suomen Pankin ekonomistin Heli Simolan mukaan lähes kaikki valtion resurssit on suunnattu sodankäyntiin. Simola arvioi tämän heikentäneen huomattavasti talouskasvun pitkän aikavälin edellytyksiä. Hänen arvionsa koskee siis myös talouden tulevaa kasvukykyä, ei ainoastaan sitä, kuinka paljon talous kasvaa yksittäisen ennustevuoden aikana.
Uutisten perusteella sodan rahoituksen vaikutuksissa korostuu kaksi eri aikajännettä. Demarin esittelemässä ennusteessa kasvavat sotamenot pitävät talouden kasvua yllä lähivuosina. HS:n haastattelussa puolestaan painottuu se, mitä valtion voimavarojen keskittäminen sodankäyntiin merkitsee pidemmän aikavälin kasvuedellytyksille. Nykyistä kasvua tukeva menojen lisäys ja tulevan kasvukyvyn heikkeneminen esiintyvät näin samanaikaisesti Suomen Pankin asiantuntijoiden arvioissa Venäjän taloudesta.
Bofitin ennusteluvut kuvaavat koko Venäjän taloutta, eivät pelkästään sotateollisuutta. Noin prosentin tai puolen prosentin kokonaiskasvu ei siten tarkoita, että talouden eri osat kehittyisivät samalla tavalla. Demarin uutisessa juuri tämä ero on olennainen: sotateollisuuden vahva asema yhdistyy muun talouden vaikeuksiin. Kokonaiskasvu jää ennusteen mukaan hitaaksi siitä huolimatta, että sodan jatkamiseen käytettävät valtion menot kasvavat.
HS:n esiin nostama vakavamman kriisin uhka ja Demarin uutisoima kasvuennuste on silti erotettava toisistaan. Kriisin syveneminen on riski, kun taas Bofitin vuosille 2026–2028 esittämät luvut ennakoivat edelleen positiivista kasvua. Molemmissa uutisissa sodankäynnin rahoitus on kuitenkin keskeinen osa Venäjän talousnäkymää: se ylläpitää tämänhetkistä kasvua samalla, kun talouden pidemmän aikavälin edellytykset ovat Simolan mukaan heikentyneet.