Venäjän ohjusisku surmasi yli kymmenen Ukrainassa – Ukraina iski öljylaitoksiin
Venäjän ohjusisku kerrostaloon Ukrainassa on surmannut yli kymmenen ihmistä, kertoo Aamulehti. Verkkouutisten mukaan Ukraina on puolestaan iskenyt Mustallamerellä sekä lentotukikohtaan ja öljylaitoksiin. Samaan aikaan Ukraina on ottanut kielteisen kannan EU-jäsenyyteen, johon liittyisi pysyviä maatalouden rajoituksia.
Aamulehden sotaseurannan mukaan Venäjän ohjus osui kerrostaloon, ja kuolleiden joukossa on lapsia. Lehden julkaisema tieto kertoo yli kymmenestä kuolleesta, mutta annetussa uutistiivistelmässä ei yksilöidä iskupaikkakuntaa tai uhrien tarkkaa määrää. Tieto kerrostaloon kohdistuneesta iskusta on osa lehden lokakuun seurantaa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Verkkouutiset kertoo Ukrainan iskuista, joiden kohteina olivat Mustameri, lentotukikohta ja öljylaitokset. Presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvasi niitä oikeutetuksi vastaukseksi Venäjän hyökkäyksiin. Kyse on presidentin omasta perustelusta Ukrainan toiminnalle. Uutistiivistelmässä ei kerrota iskujen aiheuttamien vahinkojen laajuutta eikä sitä, mihin yksittäisiin Venäjän hyökkäyksiin Zelenskyi lausunnossaan viittasi.
Sotauutisten rinnalla Ukrainan suhteessa Euroopan unioniin on noussut esiin jäsenyyden taloudellisia ehtoja koskeva kiista. Demarin mukaan maatalousministeri Taras Vysotskyi sanoi keskiviikkona, ettei Ukraina hyväksy EU-jäsenyyttä, jos sen ehtona ovat pysyvät rajoitukset maataloustukiin ja maataloustuotteiden vientiin. Ministerin ilmoittama kanta on siten ehdollinen: se koskee pysyviä rajoitteita sisältävää jäsenyyttä, ei jäsenyyden torjumista kaikissa olosuhteissa.
Etelä-Suomen Sanomien mukaan Euroopan komissio on esittänyt Ukrainalle taloudellisen tuen rajoitteita mahdollista unioniin liittymistä varten. Demari kertoo, että Ukrainan jäsenyys on herättänyt joissakin maissa huolta sekä EU:n maataloustukien riittävyydestä että halvempien maataloustuotteiden tulosta markkinoille. Tukien rajaamista koskevan keskustelun taustalla ovat näin sekä unionin maatalousrahoituksen käyttö että jäsenyyden mahdolliset vaikutukset maataloustuotteiden markkinoihin.
Ukrainan tukemisen rahoitukseen ottaa Suomessa kantaa myös SDP:n kansanedustaja Jani Kokko. Hän vaatii tiedotteessaan oikeudellisten keinojen löytämistä Venäjän jäädytettyjen varojen ja niiden tuottojen käyttämiseksi Ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamiseen. Kokon mukaan varojen hyödyntäminen on välttämätöntä, ja ratkaisuja niiden käyttöön pitäisi löytää mahdollisimman nopeasti. Tiedotteessa esitetään vaatimus tulevista toimista, ei ilmoiteta jo tehdystä varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksestä.
Kokko liittää Ukrainan tukemisen myös laajempaan kysymykseen siitä, miten EU:n rahoitusta jaetaan sodan vaikutuksista kärsiville alueille. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyssodan taloudelliset seuraukset tuntuvat voimakkaasti Suomessa ja muualla Itä-Euroopassa. Kokko haluaa unionin tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä arvioitavan koheesiorahojen kohdentamista uudelleen. Hän vaatii samalla, että Suomen ja erityisesti Itä-Suomen olosuhteet huomioidaan budjettineuvotteluissa nykyistä paremmin.