Venäjä iski siltaan Kiovassa ja kehottaa ulkomaalaisia poistumaan kaupungista
Venäjä on iskenyt siltaan Kiovassa ja uhkaa jatkaa järjestelmällisiä iskuja Ukrainan kaupunkeihin, kertoo Aamulehti. Samaan aikaan Venäjän sotilaiden värväystarpeet herättävät huolta uudesta liikekannallepanosta, ja sodan rahoittaminen rajoittaa maan talouskasvua.
Aamulehden mukaan Venäjän isku Kiovassa sijaitsevaan siltaan tapahtui vain tunteja sen jälkeen, kun Saksan liittokansleri oli saapunut kaupunkiin. Käytettävissä olevissa tiedoissa ei kerrota iskun henkilövahingoista tai sillan vaurioiden laajuudesta. Vierailun ja iskun ajallinen läheisyys käy ilmi uutisesta, mutta niiden välisestä yhteydestä ei ole tietoa.
Venäjä on myös kehottanut ulkomaalaisia lähtemään Kiovasta. Aamulehti kertoo kehotuksesta uutisessa, jonka mukaan Venäjä uhkaa jatkavansa systemaattisia iskuja Ukrainan kaupunkeihin. Poistumiskehotus koskee siten Kiovaa, mutta ilmoitettu uhka iskujen jatkamisesta ulottuu laajemmin maan kaupunkeihin. Kyse on Venäjän esittämästä uhkauksesta, ei tiedosta tulevien iskujen tarkasta toteutuksesta.
Venäjän omasta tilanteesta Verkkouutiset kertoo, että nuorten miesten vapauksia kavennetaan ja liikekannallepanon pelko kasvaa. Lehden siteeraaman venäläisen evp-upseerin mukaan Kreml pyrkii epätoivoisesti värväämään uusia sotilaita. Uutinen kuvaa värväykseen liittyviä paineita ja mobilisaation herättämää huolta, mutta annetuissa tiedoissa ei kerrota päätöksestä aloittaa uusi liikekannallepano.
Sodan jatkamisen taloudellisia rajoitteita käsittelee puolestaan Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin tuore ennuste. Tutkimuslaitos arvioi Venäjän tuotannon kasvun jäävän noin puoleen prosenttiin vuosina 2026–2028. Ennusteessa heikon kasvun taustalla ovat talouden epätasapainot ja tuotannon pullonkaulat. Kyse on tulevien vuosien kehitystä koskevasta arviosta, ei jo toteutuneesta kasvuluvusta.
BOFITin mukaan Venäjän valtio jatkaa sotaan liittyvien menojen lisäämistä. Samalla kulutuksen kasvu hidastuu, ja investointien ennustetaan supistuvan. Sotamenojen kasvu ja muun talouden vaimea kehitys esiintyvät näin ennusteessa rinnakkain. Tutkimuslaitos nostaa sodan rahoittamisesta syntyvät epäsuhdat sekä rakenteelliset ongelmat keskeisiksi maan tuotannon kasvumahdollisuuksia rajoittaviksi tekijöiksi.
Valtiontalouden jatkuva alijäämä vaikeuttaa tilannetta edelleen. BOFIT arvioi alijäämän rahoittamisen muuttuvan aiempaa hankalammaksi ennustejaksolla. Talouden ongelmat eivät siis koske vain tuotannon kasvuvauhtia, vaan myös valtion mahdollisuuksia rahoittaa menojaan. Ennusteessa tämä rahoituspaine osuu tilanteeseen, jossa valtio kasvattaa sotaan liittyviä menoja ja investoinnit vähenevät.
Uutiset kuvaavat sodan jatkumista kahdesta suunnasta: Ukrainassa Venäjä tekee iskuja ja uhkaa niiden jatkamisella, kun taas Venäjällä huomio kohdistuu sotilaiden värväykseen ja sodan rahoittamiseen. Talousennuste ei kuitenkaan kerro tulevien sotatoimien aikataulusta, eikä mobilisaation pelkoa koskeva uutinen vahvista uuden liikekannallepanon olevan päätetty.