Väyläviraston tuoreen korjausvelkaraportin mukaan valtion väyläomaisuuden korjausvelka oli vuoden 2025 lopussa lähes 4,3 miljardia euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 103 miljoonalla eurolla. Hallituksen myöntämä noin 200 miljoonan euron lisärahoitus hidasti kasvua, mutta vaikutuksen arvioidaan jäävän väliaikaiseksi.

Suurin osa korjausvelasta kohdistuu tieverkolle, jonka osuus on noin 2,6 miljardia euroa. Rataverkon osuus on 1,6 miljardia euroa ja vesiväylien 29 miljoonaa euroa. Noin 80 prosenttia summasta muodostuu maanteiden ja rautateiden linjaosuuksien huonosta kunnosta, mutta merkittäviä kohteita ovat myös sillat, tunnelit ja radan laitteet.

Väylävirasto ennustaa korjausvelan kasvun kiihtyvän tulevina vuosina, kun perusväylänpidon rahoitustaso laskee. Alustavien arvioiden mukaan velka nousee 4,6 miljardiin euroon vuoden 2026 loppuun mennessä. Ennustettu kasvu painottuu erityisesti tieverkolle, josta rahoitusta vähennetään aiempaa enemmän.

Pidemmän aikavälin ennuste on vielä synkempi. Tieomaisuudenhallinnan asiantuntija Susanna Suomela Väylävirastosta kertoo tiedotteessa, että korjausvelka saattaa nousta 5,5 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Arvio perustuu nykyisiin näkymiin niukasta rahoituksesta ja väyläomaisuuden ennustetusta kulumisesta.

Väyläviraston mukaan korjausvelan tavoitetaso ei kuitenkaan ole nolla euroa. Virasto katsoo, että tietty määrä korjaustarpeessa olevaa infrastruktuuria on taloudellisesti järkevää, jotta korjauskohteista saadaan muodostettua riittävän suuria kokonaisuuksia. Kaikkea omaisuutta ei ole tarkoituksenmukaista pitää jatkuvasti täydellisessä kunnossa elinkaarikustannusten vuoksi.

Korjausvelalla tarkoitetaan niiden valtion teiden, ratojen ja vesiväylien yhteenlaskettuja korjauskustannuksia, jotka on määritelty huonokuntoisiksi. Tilastoja on päivitetty vuosittain vuodesta 2015 alkaen, ja yleissuunta on ollut koko ajan nouseva.