Varhaiskasvatuksen laadunhallinta on muuttunut aiempaa järjestelmällisemmäksi

Varhaiskasvatuksen laadunhallinta on kehittynyt Suomessa kymmenessä vuodessa aiempaa systemaattisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman arvioinnin mukaan lähes yhdeksän kymmenestä alan toimijasta ilmoittaa käyttävänsä systemaattisia työtapoja laadun varmistamiseksi. Kymmenen vuotta sitten käytännöt olivat raportin mukaan huomattavasti hajanaisempia.

Arvioinnin mukaan laadunhallinnan menetelmät ulottuvat nykyisin vahvasti myös pedagogiseen toimintaan. Erityisesti tavoitteiden asettaminen, toiminnan jatkuva kehittäminen ja yhteiset arviointirutiinit ovat vahvistuneet viime vuosina. Valtaosa varhaiskasvatuksen johdosta ja henkilöstöstä arvioi, että organisaatiot onnistuvat hyvin toimintaa ohjaavien tavoitteiden määrittelyssä.

Vaikka tietoa kerätään runsaasti, arviointitiedon hyödyntämisessä on edelleen puutteita. Vain hieman yli puolet johdosta katsoo, että kerätyn tiedon hyödyllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan riittävästi. Arviointineuvos Janniina Vlasov Karvista toteaa tiedotteessa, että arviointitieto on arvokasta vasta silloin, kun sitä käytetään toiminnan kehittämiseen lapsiryhmissä.

Haasteita laadunhallinnalle aiheuttavat erityisesti resurssipula ja henkilöstön saatavuus. Noin kolmannes johdosta arvioi henkilöstöresurssien tai taloudellisten resurssien suunnittelun toimivan korkeintaan kohtalaisesti. Henkilöstön mukaan laadun kehittämistä vaikeuttavat sijaispula, poissaolot sekä suuret lapsiryhmät. Myös kuntatalouden kiristymisen ennakoidaan vaikuttavan laadunhallintaan tulevina vuosina.

Arviointi toteutettiin vuosina 2025–2026 hyödyntäen Karvin ylläpitämää Valssi-laadunhallintajärjestelmää. Aineisto koostui 850 johtajan ja asiantuntijan sekä 6 731 varhaiskasvatuksen työntekijän vastauksista eri puolilta Suomea. Raportin mukaan jatkossa on tarpeen selkeyttää laadunhallinnan vastuunjakoa ja vahvistaa henkilöstön arviointiosaamista.