Politiikka
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli kasvaa – MPK:lle poikkeusolojen tehtäviä
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen roolia vahvistetaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, tiedottaa puolustusministeriö. Suunnitelman myötä Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) saa uusia operatiivisia tehtäviä ja laajemmat valtuudet sotilaallisen koulutuksen järjestämiseen.

Puolustusministeriön asettama työryhmä on aloittanut vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 -suunnitelman toimeenpanon. Uudistuksen tavoitteena on antaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) merkittävämpi rooli maanpuolustuksen kokonaisuudessa. Suunnitelman mukaan MPK:lle ja sen avainhenkilöstölle määritetään jatkossa poikkeusolojen tehtävät, ja yhdistys osallistuu Puolustusvoimien operatiiviseen suunnitteluun.
Uudistus poistaa merkittäviä koulutukseen liittyviä rajoituksia, jotka ovat aiemmin koskeneet koulutettavien joukkojen kokoa, asemaa tai kalustoa. Jatkossa MPK:lla on mahdollisuus antaa sotilaallista koulutusta reserviläisten lisäksi myös varusmiehille ja ulkomaisille joukoille. Tiedotteen mukaan järjestely mahdollistaa myös paikallisjoukkojen koulutusvastuun siirtämistä MPK:lle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) toteaa tiedotteessa, että uudistukset nostavat vapaaehtoisen maanpuolustustyön aseman uudelle tasolle. Häkkäsen mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitusta on kasvatettu, mikä on helpottanut kurssien kysyntään vastaamista. Ministeri mainitsee esimerkkinä uudesta linjasta jalkaväkimiinojen koulutuksen, joka on jo käynnistynyt vapaaehtoisen maanpuolustustyön harjoituksissa.
Toimeenpanotyö on jaettu viiteen alatyöryhmään, jotka käsittelevät rahoitusta, infrastruktuuria, operatiivista toimintaa, varautumiskoulutusta sekä lainsäädäntöä. Selvitysten perusteella MPK:n paikallisyksiköiden toimitilojen ja johtamisyhteyksien tilanne on pääosin hyvä, mutta varastoinnin saavutettavuudessa on tunnistettu kehittämistarpeita.
Oikeudellinen työryhmä arvioi parhaillaan mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita, joita uudet tehtävät edellyttävät. Kokonaisuudessaan uudistuksen on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Valmistelutyöhön osallistuvat puolustusministeriön lisäksi Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä alan keskeiset järjestöt.