Vanhempien suunhoito heijastuu suoraan lapsen harjaustottumuksiin
Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan lapsen hampaiden harjaustottumukset määräytyvät pitkälti vanhempien omien suunhoitorutiinien perusteella. Tutkimus osoittaa, että perheen tavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa ennen varsinaista hampaiden puhkeamista.
Hampaiden harjaamista koskevat tottumukset vakiintuvat usein jo ennen kuin lapsella on omaa hammasharjaa. Tutkimuksen mukaan vanhempien suunterveyteen liittyvät asenteet ja tavat siirtyvät suoraan lapsille jo vauvaiässä.
Erikoishammaslääkäri Anni Luodon väitöstutkimuksessa tarkasteltiin hampaiden harjaustiheyttä osana laajempaa suomalaista FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Tutkimuksessa seurattiin yli 3 000 perheen arkea raskausajasta siihen saakka, kunnes lapsi täytti viisi vuotta.
Tulokset osoittivat, että jos vanhemmat eivät harjanneet hampaitaan suositusten mukaisesti, myös lapsen hampaiden harjaaminen jäi todennäköisemmin puutteelliseksi. Tutkimuksen mukaan vanhempien omilla suunhoitotottumuksilla on merkittävämpi yhteys lapsen harjaustiheyteen kuin esimerkiksi vanhempien koulutustasolla tai perheen tuloluokalla.
Väitöskirjassa painotetaan varhaisen tuen merkitystä terveyserojen kaventamisessa. Tiedotteen mukaan koko perheeseen kohdistuva suunterveyden edistäminen tulisi aloittaa jo raskausaikana tai viimeistään lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, jotta suotuisat rutiinit ehtivät vakiintua osaksi perheen arkea.
Hampaiden harjaaminen kahdesti päivässä on keskeinen keino ehkäistä kariesta, joka on yksi yleisimmistä lasten kroonisista sairauksista. Suomessa lasten suunterveydessä on havaittu merkittäviä eroja, ja harjaustiheys heijastaa usein perheen yleistä hyvinvointia ja arjen hallintaa.