Politiikka
Vammaisjärjestöt vaativat vammaisasiavaltuutetun viran perustamista
Suomalaiset vammaisjärjestöt esittävät vammaisasiavaltuutetun viran perustamista seuraavaan hallitusohjelmaan. Järjestöjen mukaan vammaisten henkilöiden oikeuksien valvonta on nykyisin puutteellista ja palvelujärjestelmä kärsii pirstaleisuudesta.

Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, FDUV ja Autismiliitto vaativat, että Suomeen perustetaan vammaisasiavaltuutetun virka. Järjestöjen mukaan vammaisten ihmisten oikeudet eivät toteudu tällä hetkellä täysimääräisesti, ja maasta puuttuu riippumaton toimija, joka seuraisi tilannetta kokonaisvaltaisesti ja nostaisi epäkohdat poliittiseen keskusteluun.
Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsalan mukaan vammaispalveluiden nykyinen pirstaleisuus ja alueelliset erot vaativat valtakunnallista valvojaa. Järjestöt vertaavat tavoiteltua virkaa lapsiasia- ja vanhusasiavaltuutettuihin. Tavoitteena on tunnistaa rakenteellisia ongelmia ja varmistaa, että YK:n vammaissopimuksen velvoitteet toteutuvat myös käytännön arjessa.
Järjestöt ilmaisevat huolensa erityisesti kehitysvammaisten ja autismikirjon nuorten palveluista. Tiedotteen mukaan palveluiden keskittäminen on johtanut tilanteisiin, joissa nuoria on jouduttu muuttamaan pois kotipaikkakunnaltaan vastoin omaa tahtoaan. Järjestöt vaativatkin hallitukselta toimia, joilla varmistettaisiin yksilölliset asumisratkaisut ja estettäisiin uusien laitosmaisten asuntokeskittymien rakentaminen.
Myös vammaispalvelulain soveltamisalaan tehdyt tiukennukset herättävät kritiikkiä. Järjestöjen mukaan uusi laki on heikentänyt palveluiden saatavuutta erityisesti autismikirjon henkilöillä ja lievästi kehitysvammaisilla. Järjestöt katsovat, että riittävien palveluiden puute vaikeuttaa itsenäistymistä ja johtaa myöhemmin kalliimpiin raskaan hoidon palveluihin hyvinvointialueilla.
Lainsäädännön osalta järjestöt kiirehtivät itsemääräämisoikeutta koskevan sääntelyn uudistamista. Tiedotteen mukaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan edelleen ilman riittäviä oikeudellisia perusteita ja kaltoinkohtelua esiintyy. Seuraavan hallituksen tulisi järjestöjen mukaan selvittää kaltoinkohtelun laajuus ja kumota vanha kehitysvammalaki lopullisesti.