Valtakunnansovittelija Elomaa: Työmarkkinasopu vaatii sinnikkyyttä ja kompromisseja

Valtakunnansovittelija Nikolas Elomaa ei pidä nykyisiä työehtoneuvotteluja poikkeuksellisen vaikeina aiempiin vuosiin verrattuna. Elomaan mukaan työehdoista neuvotteleminen on luonteeltaan aina haastavaa. Hän kuitenkin huomauttaa, että neuvottelijoiden lisääntynyt vaihtuvuus voi hidastaa luottamuksen syntymistä, mikä on sovun kannalta keskeistä.

Elokuun alussa tehtävässään aloittanut Elomaa arvioi, että vaikeimmat työmarkkinakiistat käydään nykyään toimihenkilöaloilla, kun aiemmin painopiste oli muualla. Hänellä on monipuolinen tausta työmarkkinakentältä, sillä hän on työskennellyt aiemmin muun muassa SAK:ssa, Palvelualojen ammattiliitto PAMissa ja Finanssivalvonnassa. Elomaa katsoo pitkän poissaolonsa suorista työmarkkinatehtävistä auttavan kokonaiskuvan hahmottamisessa.

Tuore laki työriitojen sovittelusta on herättänyt keskustelua valtakunnansovittelijan liikkumavaran kaventumisesta. Elomaan mukaan laki on kuitenkin tulkinnanvarainen, eikä se muuta sovittelutoimintaa niin radikaalisti kuin hallitusohjelman alkuperäiset kirjaukset antoivat ymmärtää. Laki vahvistaa niin sanotun yleisen linjan merkitystä, mikä tarkoittaa käytännössä vientialojen määrittelemää palkankorotustasoa.

Elomaa painottaa, että vaikka laki asettaa raameja, sovittelijan kädet eivät ole täysin sidotut. Hänen mukaansa yleinen linja on ohjannut neuvotteluja jo pitkään. Uudella lailla on suurin merkitys tilanteissa, joissa ammattiliitto tavoittelee sovittelijan kautta yleistä linjaa korkeampia korotuksia ilman laissa määriteltyjä perusteita. Osapuolet voivat kuitenkin edelleen sopia korkeammista korotuksista keskenään.

Neuvotteluosapuolten tiukka koordinaatio ja yhteiset tavoitteet ovat Elomaan mukaan nykypäivää, mutta hän korostaa neuvottelijoiden oman liikkumavaran tärkeyttä. Ilman mahdollisuutta kompromisseihin tyydyttävän sopimuksen saavuttaminen vaikeutuu. Hän muistuttaa, että sovittelijan puoleen tulisi kääntyä vasta, kun omat neuvottelumahdollisuudet on käytetty loppuun ja paine sovun saamiseksi on riittävä.

Valtakunnansovittelija muistuttaa, ettei työehtosopimusneuvotteluissa ole kyse toisen osapuolen voittamisesta. Selkävoitot kääntyvät Elomaan mukaan usein myöhemmin itseään vastaan. Seuraava laaja neuvottelukierros käynnistyy syksyllä 2027, jolloin mitataan jälleen osapuolten kykyä löytää ratkaisuja uudistuneessa lainsäädäntöympäristössä.