Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan tekoälypohjaisten rekrytointijärjestelmien käyttöä rajoitetaan Euroopan unionin lainsäädännössä, mutta sääntelyn hajanaisuus heikentää säädösten tehokkuutta. Järjestelmien toiminnan arviointi on vaikeaa, mikä vaikeuttaa rekrytoinnin yhdenvertaisuuden ja läpinäkyvyyden toteutumista.

Työnhakijan suojan kerrotaan olevan puutteellinen, koska teknologioita koskeva sääntely on usein tulkinnanvaraista. Tutkimuksessa todetaan, että työnantajien on tästä syystä haastavaa varmistaa toimintansa lainmukaisuus. Samalla työnhakijoiden on vaikea valvoa omien oikeuksiensa toteutumista monimutkaisissa prosesseissa.

EU-lainsäädäntö asettaa vaatimuksia algoritmien käytölle, mutta säädökset eivät aina vastaa tekoälypohjaisten järjestelmien asettamiin käytännön haasteisiin. Tutkimuksen mukaan rekrytointityökalujen tekninen monimutkaisuus ja niihin liittyvä liikesalaisuus voivat entisestään vaikeuttaa syrjinnän tai virheiden havaitsemista.

Väitöskirjassa ehdotetaan selkeämpiä sääntöjä ja parempia valvontakeinoja, jotta työnhakijoiden oikeusturva voitaisiin taata digitalisoituvassa työnhakuympäristössä. Tällä hetkellä sääntelypuitteet eivät tutkimuksen mukaan pysty täysin vastaamaan nopeasti kehittyvän teknologian aiheuttamiin riskeihin.