Luonnonvarakeskuksen tutkijan Tuomas Niinistön tuore väitöstutkimus osoittaa, että metsähakkeen merkitys suomalaisessa energiajärjestelmässä on muuttumassa. Kun palamiseen perustumaton energiantuotanto yleistyy, metsähakkeen rooli painottuu jatkossa erityisesti sääriippuvaisen sähköntuotannon tasapainottamiseen. Niinistön mukaan puupohjaisen energiantuotannon säilyminen on varastointiratkaisujen puutteessa toistaiseksi välttämätöntä.

Käytön muuttuminen vaikeasti ennakoitavaksi tuo haasteita energiapuun hankintaketjuille. Tiedotteen mukaan vaihteleva kysyntä vaikeuttaa resurssien mitoittamista ja heikentää toiminnan kannattavuutta. Tämän seurauksena puuta joudutaan varastoimaan entistä suurempia määriä ja pidempiä aikoja toimitusvarmuuden takaamiseksi.

Tutkimus nostaa esiin, että varastointitarve ohjaa hankintaa erityisesti karsittuun runkopuuhun. Hakkuutähteet ja karsimaton kokopuu säilyvät varastoinnissa heikommin, ja niiden kuljettaminen on kalliimpaa. Kehitys saattaa johtaa siihen, että energiakäyttöön ohjautuu puuta, joka voisi soveltua myös metsäteollisuuden jalostuskäyttöön.

Hankinnan taloudelliset reunaehdot vaikuttavat merkittävästi siihen, mistä puu noudetaan. Tutkimuksen mukaan nuorten harvennusmetsien potentiaali energiapuun lähteenä on vaihteleva, eivätkä nykyiset tuet aina kohdistu tarkoituksenmukaisesti. Kannattavuus heikkenee erityisesti silloin, jos poistettava puusto on pientä ja kertymä jää vähäiseksi.

Niinistön mukaan metsähakkeen tulevaisuus ja nykyisten laitosten korvaaminen ratkeavat 2030-luvun loppupuolella. Päätöksiin vaikuttavat teknologisen kehityksen lisäksi sähkömarkkinoiden tila. Väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa.