Väitöstutkimus: Koulun rakenteet vaikuttavat oppilaiden osallistumiseen lapsen kykyjä enemmän
Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että oppilaiden osallistumisvaikeudet johtuvat usein koulun arjen järjestelyistä eikä lapsen ominaisuuksista. Tutkimuksen mukaan oppimisympäristön pienillä tekijöillä on merkittävä vaikutus lapsen kykyyn osallistua opetukseen.
Kasvatustieteen maisteri Heidi Sormunen tarkasteli Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan oppilaiden osallistumisen haasteita. Tutkimuksen mukaan lapsen yksilölliset ominaisuudet tai kyvyt eivät yksin selitä vaikeuksia osallistua opetukseen, vaan merkittävä rooli on kouluarjen ja oppimisympäristön rakenteilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että vähäisiltä vaikuttavat tekijät, kuten luokkahuoneen istumajärjestys tai päivittäiset rutiinit, voivat joko edistää tai estää oppilaan kiinnittymistä opetukseen. Sormusen mukaan kouluympäristö on perinteisesti rakennettu tietynlaisen normatiivisen oppilaan näkökulmasta, mikä voi asettaa osan lapsista marginaaliin.
Väitöskirja nostaa esiin tarpeen tarkastella koulun käytäntöjä laajemmin yksilökeskeisen ajattelun sijaan. Tiedotteen mukaan pedagogiset valinnat ja turvalliseksi koettu ilmapiiri ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan tukea oppilaiden osallisuutta. Tämä edellyttää usein joustavuutta koulun vakiintuneissa toimintatavoissa.
Tutkimusaineisto kerättiin seuraamalla alakoulun arkea ja haastattelemalla oppilaita sekä henkilökuntaa. Tulokset osoittavat, että pienetkin muutokset ympäristössä voivat parantaa merkittävästi tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuksia toimia osana ryhmää. Sormunen painottaa, että vastuu osallistumisen mahdollistamisesta on koulun rakenteilla ja aikuisilla.