Väitös: Lapsuuden perheympäristö heijastuu keski-iän terveyteen
Lapsuuden kasvuympäristö ja sisarusten määrä vaikuttavat sydänterveyteen ja aivojen toimintaan vielä keski-iässä, ilmenee Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta. Tutkimuksen mukaan erityisesti passiivinen tupakointi ja sisarusten puute ovat yhteydessä kohonneisiin terveysriskeihin.
LLM Emilia Kielo tutki väitöskirjassaan lapsuuden elinolosuhteiden yhteyttä myöhempään terveyteen. Tutkimus osoitti, että lapsuudessa koettu passiivinen tupakointi on yhteydessä heikompaan sydän- ja verisuoniterveyteen sekä heikompaan kognitiiviseen suoriutumiseen keski-iässä.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että perheen sisarusten määrällä oli yhteys terveysmuuttujiin. Ainoilla lapsilla todettiin olevan epäedullisempi sydän- ja verisuonitautien riskitekijäprofiili koko elämänkaaren ajan verrattuna lapsiin, joilla oli sisaruksia.
Tutkimusaineistona käytettiin kansallista Sydäntutkimus (LASERI) -aineistoa, jossa osallistujia on seurattu lapsuudesta aikuisuuteen yli 40 vuoden ajan. Aineiston avulla tutkijat pystyivät seuraamaan riskitekijöiden kehittymistä ja niiden pitkäaikaisvaikutuksia.
Väitöstutkimuksen tulokset korostavat varhaislapsuuden ympäristön merkitystä kansanterveydellisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Tulokset viittaavat siihen, että lapsuuden altistukset ja perherakenne voivat jättää pysyviä jälkiä elimistöön ja kognitiiviseen toimintakykyyn.
Turun yliopistossa tarkastettava tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten perheympäristö muokkaa yksilön terveyttä vuosikymmenten aikajänteellä. Tutkimus julkaistaan Turun yliopiston julkaisusarjassa.