Vähäiset sateet ja haihdunta pitävät järvien pinnat matalalla
Suomen järvien vedenpinnat ovat syksyn kynnyksellä edelleen poikkeuksellisen matalalla vähäisten sateiden ja voimakkaan haihdunnan vuoksi. Asiantuntijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen luo tulevaisuudessa entistä useammin otollisia olosuhteita vastaaville kuiville jaksoille.
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja asiantuntijoiden mukaan järvien pintojen mataluus johtuu tänä vuonna useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Pääsyinä pidetään poikkeuksellisen vähäisiä sademääriä, sääolosuhteista johtuvaa runsasta veden haihduntaa sekä viime talven lumitilannetta, joka ei kerryttänyt tavanomaisia vesivarastoja kevään sulamisvesiksi.
Ilmaston lämpenemisen arvioidaan muuttavan Suomen vesistöjen vuotuista kiertoa. Vaikka kokonaissademäärän ennustetaan pitkällä aikavälillä kasvavan, nousevat lämpötilat lisäävät haihduntaa erityisesti kesäkuukausina. Tämä voi johtaa entistä useammin tilanteisiin, joissa vesistöjen pinnat laskevat tavanomaista alemmas huolimatta sateista.
Asiantuntijoiden mukaan myös lumitalvien muuttuminen vaikuttaa merkittävästi vesitilanteeseen. Jos lumi sulaa jo talven aikana tai jää kertymättä, kevään tulvahuippu jää vaimeaksi, eikä järvialtaisiin kerry riittävästi vettä kattamaan kesäkauden haihduntaa. Tämä kehityskulku korostuu erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa.
Vähäinen vesimäärä vaikuttaa sekä ekosysteemeihin että ihmisen toimintaan. Alhaiset vedenpinnat voivat vaikeuttaa virkistyskäyttöä, vesiliikennettä ja vedenottoa. Syke seuraa tilanteen kehittymistä ja arvioi säännöllisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen vesivaroihin ja niiden hallintaan.