Valtiotieteiden lisensiaatti Mikael Åkermarck arvioi uudessa teoksessaan *Onko keskustalaistunut puoluelaitoksemme tiensä päässä?*, että Suomen poliittinen järjestelmä on siirtymässä kohti selkeämpää blokkipolitiikkaa. Kirjoittajan mukaan vuoden 2023 eduskuntavaalit vahvistivat jo vuonna 2011 alkanutta kehitystä, jossa äänestäjille tarjotaan aiempaa selkeämpiä hallitusvaihtoehtoja.

Åkermarck katsoo, että suurten puolueiden hallitsema aikakausi on ohi. Tiedotteen mukaan blokkiutuminen on keino vahvistaa parlamentarismia, sillä se antaa äänestäjille mahdollisuuden vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon nykyistä suoremmin. Perinteisesti suomalainen monipuoluejärjestelmä on perustunut laajaan konsensukseen ja sateenkaarihallituksiin, joissa lähes kaikki puolueet ovat voineet liittoutua keskenään.

Teos tarkastelee erityisesti Suomen Keskustan roolia hallitusmuodostuksessa 1970-luvulta nykyhetkeen. Åkermarck analysoi, miten Keskusta on toiminut vaa'ankieliasemassa ja mahdollistanut oikeiston ja vasemmiston välisen yhteistyön. Kirjoittajan mukaan aatesuunnaltaan lähellä olevien puolueiden muodostamat blokit ovat kuitenkin alkaneet korvata tätä perinteistä mallia viimeisimmissä hallitusratkaisuissa.

Kirjassa pohditaan myös muiden instituutioiden, kuten kirkon ja tasavallan presidentin, tulevaa asemaa. Åkermarck nostaa esiin kysymyksen siitä, tarvitseeko Suomi presidentti-instituution, jolla olisi nykyistä enemmän vaikutusvaltaa myös sisäpolitiikassa. Lisäksi teos analysoi poliittisten ideologioiden merkitystä ja erilaisten kansalaisliikkeiden mahdollista uhkaa perinteisille puolueille.

Åkermarck on aiemmin tutkinut hallitusten muodostamista lisensiaattityössään. Hänen mukaansa matemaattiset peliteoriat soveltuvat huonosti suomalaiseen päätöksentekoon, ja hallituspohjaa ovat aina ohjanneet kulloinkin vallitsevat kelpoisuuskriteerit. Teos on suunnattu yhteiskunnallisesta kehityksestä ja poliittisesta historiasta kiinnostuneille.