Suomen talous on risteyskohdassa. Vaikka kuluttajien ja yritysten luottamus on kasvanut, erityisesti palveluissa ja vähittäiskaupassa, ja Varsinais-Suomen yritykset ennakoivat henkilöstömäärän kasvua, Suomen osuus maailman tavaraviennistä on puolittunut parissa vuosikymmenessä. Tämä osoittaa, että olemme jääneet kilpailijoidemme jalkoihin. Samalla kun olemme tottuneet keskustelemaan talouskasvusta yksinkertaisena ratkaisuna, on syytä kysyä, millaisella kasvulla ja kenen ehdoilla edistämme yhteistä hyvää.

Kuten Uutismaan analyysi ”Kohti kestävää hyvinvointia” osuvasti toteaa, kysymys ei ole pelkästään BKT:n kasvattamisesta, vaan siitä, miten luomme pitkäjänteisesti ja eettisesti kestävää vaurautta, joka hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa. Tämä edellyttää avointa ja ennakkoluulotonta suhtautumista yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori, vaikka tärkeä innovaatioiden tukija (julkinen tki-tuki edistää innovaatioita viiveellä), ei voi eikä sen tule olla talouskasvun ensisijainen veturi. Eleniaputken ja Savon Voima Verkon kaltaiset infrastruktuurihankkeet ovat toki tärkeitä, mutta ne ovat vain perusta, eivät itse kasvu.

Samaan aikaan näemme, miten julkisen sektorin kankea byrokratia ja heikko resursointi voivat hidastaa kehitystä. Porotalouden investointimäärärahojen loppuminen tai Itäisen ja Pohjoisen Suomen hankehakujen keskeyttäminen rahoituksen ehtymisen vuoksi ovat esimerkkejä tilanteista, joissa valtion resurssit eivät vastaa todellista tarvetta. Entä sitten peltotukien valvonnat, jotka kasaavat hallinnollista taakkaa jo ennestään tiukilla oleville yrittäjille? Ja miksi perintäyhtiölle annetaan huomautus puutteellisista selvityksistä ja vanhentuneista veloista? Tämäkin on osoitus siitä, että sääntelyn tulee olla tehokasta, ei vain sääntelyä sääntelyn vuoksi.

Paras tapa edistää kestävää hyvinvointia on vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tukea innovaatioita. Keskuskauppakamarin mielestä EU:n uusi veropaketti, joka keventää yritysten hallinnollista taakkaa, on oikea suunta. Myös Pääomasijoittajat ry:n vaatimukset kasvuyritysten rahoituksen esteiden purkamisesta ovat kriittisiä. Yksityinen pääoma, yhdistettynä matalaan verotukseen ja ennustettavaan toimintaympäristöön, kykenee luomaan uusia työpaikkoja ja modernisoimaan Suomen talousrakennetta. Yrittäjien eläkesuunnittelun tärkeys muistuttaa myös heidän panoksestaan yhteiskuntaan, jota pitäisi tukea, ei vaikeuttaa.

Edistämällä teollisuutta, purkamalla ammattiyhdistysliikkeen ylivaltaa ja karsimalla puolueiden kähminnällä syntynyttä turhaa byrokratiaa voimme vapauttaa yrittäjien potentiaalin. Valvomalla korruptiota ja edistämällä oikeusvaltioperiaatetta varmistamme puhtaamman ja reilumman toimintaympäristön. Loppujen lopuksi kestävä talouskasvu rakentuu yksilön vapaudelle ja yrittäjyyden arvostukselle. Annettaisiin yrityksille mahdollisuus menestyä ja luoda vaurautta, josta hyötyy koko kansa.