Keskustelu talouspolitiikan suunnasta käy kiivaana, eikä ihme. Työttömien määrä on noussut korkeimmilleen yli 25 vuoteen, ja työllisyysaste laskee huolestuttavasti (uutiset 19, 13). Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla luvut ovat erityisen karua luettavaa (uutiset 16, 23, 20). Vaikka Finnvera ennustaa vientikauppojen vauhdittavan talouskasvua (uutinen 14), tämä optimismi ei ole vielä heijastunut työmarkkinoille, pikemminkin päinvastoin.

On selvää, että tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Jo Uutismaan analyysi alleviivaa, että liian korkea verotus heikentää talouskasvua ja yrittäjyyden edellytyksiä (uutinen 1). Tämä on kapitalismin perusoppeja: kevyempi verotus, suurempi taloudellinen kannuste ja nopeampi kasvu. Lisäksi julkisen sektorin paisumista on tarkasteltava kriittisesti, erityisesti kun sote-kiinteistöt rasittavat lähes puolen Suomen kuntien taloutta (uutinen 12). On aika siirtää painopistettä yksilöllisen hyvinvoinnin tukemiseen ja vapauttaa resursseja tuottavampaan käyttöön.

Investointien houkuttelu on toinen avainalue, joka kytkeytyy suoraan työllisyyden parantamiseen. Pirkanmaan vaatimus TKI-rahoituksen kohdentamisesta vahvoille kasvualueille (uutinen 4) on täysin linjassa vientivetoisen talouden kanssa. On järkevää suunnata varat sinne, missä ne tuottavat suurimman hyödyn ja luovat uusia vientituotteita. Myös sähköverkon priorisointi suurille teollisuusinvestoinneille (uutinen 5) on elintärkeä askel kohti kansainvälistä kilpailukykyä. Kansalaisten valmius tinkiä sähköverkon säävarmuustavoitteista siirtohintojen helpottamiseksi (uutinen 6) osoittaa selkeästi arvojen muutosta – taloudellinen hyöty menee edellä, mikä on ymmärrettävää. Monipuolisen kulttuurin ja viihteen edistämiseen tähtäävä Helsingin matkailun kehitysohjelma (uutinen 9) on myös hyvä esimerkki pääomien tehokkaammasta hyödyntämisestä kilpailukyvyn parantamiseksi.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen pisteytysmallin kautta (uutinen 26) on toinen välttämätön toimi. Suomen on oltava houkutteleva kohde kansainvälisille osaajille, jotta voimme vastata työvoiman tarpeeseen ja edistää talouskasvua. Samalla on varmistettava, että työmarkkinat toimivat joustavasti eikä ammattiyhdistysliikkeen ylivalta estä tarvittavia uudistuksia.

Ratkaisut ovat selvät: verotuksen keventäminen, julkisen sektorin tehostaminen, investointien kohdentaminen kasvukeskuksiin ja tehokas työperäinen maahanmuutto. Vain näin voimme vastata työttömyyden haasteeseen ja rakentaa kestävän pohjan tulevaisuuden hyvinvoinnille. Ihmisoikeudet, tasa-arvo ja luonnonsuojelu, ihmisen tarpeet edellä, ovat saavutettavissa vain vaurastuvassa Suomessa.