Uutismaan analyysi demokraattisten instituutioiden haastamisesta ja digitaalisen aikakauden luomista uhkakuvista on masentavan osuva. Tähän kietoutuu luottamus&Maine 2026 -mittauksen paljastus poliittisten puolueiden mainekriisistä, joka viittaa keskustelun kriisiytymiseen. Kun SAK:n kysely osoittaa hallituksen toimien heikentäneen työpaikkojen luottamusta ja STTK arvostelee Suomen Yrittäjien vaatimuksia piittaamattomiksi, on selvää, että yhteiskunnallinen konsensus hapertuu.

Tällaisessa ilmapiirissä päätökset, kuten alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen ja droonitorjunnan rahoitus, voivat näyttää irrallisilta ja lyhytnäköisiltä. On kuitenkin elintärkeää, että teemme eroavaisuuksista huolimatta työtä kohti yhteistä päämäärää: kestävää, vapaata ja vaurasta Suomea. Puolueiden yhteinen lakialoite sukupolvivastuusta antaa pientä toivoa pitkäjänteisemmästä ajattelusta, mutta se ei yksin riitä.

Meidän on palattava perusasioiden ääreen ja vahvistettava niitä pilareita, joiden varassa yhteiskuntamme lepää. Ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat tinkimättömiä – kuten Keskustan nuorisojärjestöjen huoli sateenkaarivähemmistöjen turvallisuudesta ja oikeusministerin toiminnan kritiikki osoittavat. Yksilön vapauden puolustaminen on keskeistä, olipa kyseessä sitten elinkeinotoiminnan edistäminen tai kansalaisyhteiskunnan riippumattomuuden turvaaminen, kuten Fingo oikeutetusti huomauttaa avustuskriteerien poliittisesta ohjauksesta.

Ratkaisuja löytyy avoimemmasta hallinnosta, byrokratian keventämisestä ja yritystoiminnalle suotuisasta ilmapiiristä. Esimerkiksi etätunnistautumisen kehittäminen kansainvälisten osaajien maahantulon helpottamiseksi – josta TEM:n selvitys puhuu – on konkreettinen askel kohti joustavampaa ja kilpailukykyisempää Suomea. Samoin tulee tarkastella valtion ja julkisen sektorin roolia kriittisesti, kuten esitykset hyvinvointialueiden toiminnan koordinoimiseksi nimietyllä ministerillä tai maakuntien liittojen tulevaisuuden arvioiminen osoittavat. On ensisijaisen tärkeää mahdollistaa taloudellinen kasvu, karsia turhia haittoja ja keventää verotusta, jotta yritykset voivat kukoistaa ja luoda työpaikkoja, sen sijaan että työntekijöiden asioita käsiteltäisiin vanhanaikaisen eturyhmäpolitiikan voimin, kuten ammattiliitot ja yrittäjäjärjestöt keskinäisessä kritiikissään osoittavat. Myöskään rakennusalan saatavuusharkinnan poistoa ei tule pitkittää työttömyyden varjolla, kuten SDP:n kansanedustajat esittävät, vaan luoda edellytykset kasvulle.

Demokratian tervehdyttämiseksi tarvitsemme paitsi sanoja myös tekoja, jotka rakentavat luottamusta ja kunnioittavat yksilön vapautta. Vain siten voimme turvata Suomen tulevaisuuden dynaamisena ja vakaana yhteiskuntana.