Päivänpolttavat uutiset kertovat monin tavoin samasta ongelmasta: avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden puutteesta hallituksen toiminnassa. Kansanedustajat Mari Holopainen, Pia Lohikoski ja Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ovat kaikki kritisoineet Garden Helsinki -hankkeen rahoituspäätösten läpinäkymättömyyttä ja riittämättömiä selityksiä. Kokoomuksen Jukka Kopra puolestaan vetoaa malttiin, vaikka todellinen ongelma ei ole keskustelu, vaan päätösten perustelujen puute. Kenelle tällainen salamyhkäisy loppujen lopuksi on eduksi?

Samalla kun mittavista hankkeista päätetään hämärän peitossa, tärkeitä säännöksiä joko viivästytetään tai kiirehditään perustellen ne kyseenalaisin syin. Timo Harakka moittii Kokoomusta tekoälyyn liittyvän lainsäädännön viivästymisestä, kun taas SDP:n Niina Malm ja Helena Marttila kritisoivat hallitusta palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanon venyttämisestä. Nämä esimerkit osoittavat, ettei hallituksen linja ole johdonmukainen: merkittävissä lainsäädäntökysymyksissä jäädään jälkeen, mutta tiukennuksia, kuten nikotiinipussien verkkotilauksen kieltoa, voidaan panna toimeen nopeasti valistuksen ja vapauden kustannuksella.

Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen ytimessä on avoin päätöksenteko ja kansalaisten yhdenvertainen kohtelu. Kun suuret julkiset varat, kuten Garden-hankkeen 35 miljoonaa euroa, jaetaan epäselvin perustein, rapautuu luottamus poliittiseen järjestelmään ja sen toimijoihin. On kyseenalaista, miksi tällaisten hankkeiden, jotka usein edistävät kulttuuria ja viihtettä, tulee nauttia etuoikeutetusta asemasta suhteessa esimerkiksi Kelan tai terveydenhuollon työntekijöiden perustavanlaatuisen suojan tarpeeseen. Lakimuutos toisi Kelan työntekijöille suojan virkamieheen kohdistuvaa väkivaltaa vastaan – tämä olisi prioriteetti, ei valtavien verovarojen ohjaaminen yhden urheiluhallin rahoitukseen ilman kattavaa selvitystä.

Ratkaisuna hallituksen tulee välittömästi lisätä avoimuutta kaikessa päätöksenteossaan. Jokaisen suuren julkisen hankkeen ja lainsäädännöllisen muutoksen tulee läpäistä tiukka läpinäkyvyyden vaatimus. Esitykset ja perustelut on julkistettava proaktiivisesti, jotta kansalaisilla ja medialla on mahdollisuus seurata ja arvioida päätösten tarkoituksenmukaisuutta. On aika palata perustavanlaatuisten periaatteiden äärelle: veronmaksajien rahojen vastuullinen käyttö, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus kaikessa julkisessa toiminnassa.

Vain avoimuudella ja perustelluilla päätöksillä voidaan palauttaa kansalaisten usko siihen, että hallitus toimii kaikkien parhaaksi, eikä valikoiden ja kähminnällä, kuten kansanedustajien kritiikki antaisi nyt ymmärtää. Korruption kitkeminen ja läpinäkyvyyden edistäminen eivät ole valinnaisia lisäyksiä, vaan perusedellytyksiä toimivalle demokratialle ja terveelle yhteiskunnalle.