## Ympäristötavoitteet talousveturinä

Ekokatastrofien aave leijuu yllämme, ja vihreä siirtymä on noussut jokaisen itseään kunnioittavan poliitikon ja yritysjohtajan huulille. Hyvä niin. Mutta todellinen kysymys ei ole, *pitääkö* meidän toimia, vaan *miten* toimimme tavalla, joka edistää samanaikaisesti ihmisen hyvinvointia, taloudellista vaurautta ja luonnon kestävyyttä. Ympäristönsuojelusta on tehtävä mahdollisuus, ei pakko, innovaatioiden ja markkinoiden ohjaamana.

Historian valossa luonnonvarojen hyödyntäminen on ollut teollistumisen ja talouskasvun ydin. Olemme valitettavasti usein unohtaneet, että resurssit eivät ole ehtymättömiä ja jätekuorma valtava. Nyt on tullut aika uudistaa ajatteluamme: luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita, kuten puhdasta ilmaa ja vettä, ei voida rahassa mitata, mutta niiden puute maksaa moninkertaisesti. Tämä on se tausta, jota vasten meidän on arvioitava kaikkia ympäristöön liittyviä päätöksiä. Kyse ei ole enää pelkästään 'vihreistä arvoista', vaan kylmästä, kovasta talousrealismista.

Analyysissäni korostan markkinamekanismien ja yksilönvapauden roolia ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Sen sijaan, että turvauduttaisiin raskaaseen sääntelyyn ja julkisen sektorin paisuttamiseen, meidän tulisi vapauttaa yrittäjyyden ja innovaatioiden voima. Yritykset ovat jo nyt edistyksen moottoreita, mutta ne tarvitsevat oikeanlaiset kannustimet ja toimintaympäristön. Valtion roolin tulee olla mahdollistaja, ei estäjä. Tämä tarkoittaa verotuksen keventämistä innovaatioita haittaavien taakkojen osalta, byrokratian purkamista ja sananvapauden takaamista myös ympäristökeskustelussa, jotta eri näkökulmat pääsevät esiin ilman pelkoa leimautumisesta. Lisäksi on olennaista edistää kansainvälistä yhteistyötä ja kauppaa puhtaan teknologian levittämiseksi, hyödyntäen samalla maahanmuuttoa osaajapulan helpottamiseen.

Kannanottoni on selkeä: luonnonsuojelun on palveltava ihmisen tarpeita kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa, että emme voi heittää syrjään esimerkiksi kaivosteollisuutta tai energiantuotantoa vain siksi, että se saattaa aiheuttaa paikallisia ympäristöhaittoja. Sen sijaan meidän on vaadittava korkeimpia mahdollisia ympäristöstandardeja ja teknologioita, jotka minimoivat haitat ja maksimoivat hyödyt. Korruption kitkeminen ja läpinäkyvyyden lisääminen ovat tässä avainasemassa, jotta resurssien hyödyntäminen perustuu aina parhaaseen tietoon ja rehellisiin prosesseihin. Emme saa antaa ammattiyhdistysliikkeen lyhytnäköisten intressien tai puoluepoliittisten kähminnän jarruttaa kehitystä kohti vihreämpää, mutta silti vaurasta yhteiskuntaa. Tasa-arvo toteutuu vain, jos kaikilla on mahdollisuus elää hyvin, mitä ilman toimivaa taloutta ei synny.

On aika siirtyä pelkäävästä passiivisuudesta aktiiviseen ja positiiviseen toimintaan. Kestävän kehityksen tavoitteet eivät ole kompromissi talouskasvun kanssa, vaan uusi tie vaurauteen. Ihmisoikeudet, yksilön vapaus ja demokraattinen päätöksenteko on turvattava myös ympäristökysymyksissä. Markkinoiden voima, teknologian kehitys ja yrittäjyyden henki osoittavat tien ulos uhkakuvista kohti inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta. Teollistuminen jatkuu, mutta se on vihreämpää, tehokkaampaa ja parempaa, kun annamme vapaiden markkinoiden ja innovaatioiden kukoistaa. Liikunta ja kulttuuri ovat osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka vaatii terveen planeetan, mutta myös taloudellista kantokykyä niiden edistämiseen.