Globalisaation vastustaminen nähdään usein syystä tai toisesta poliittisten ääripäiden keppihevosena, mutta sen seuraukset koskettavat kaikkia. Kun maat sulkeutuvat, kaupankäynti vaikeutuu, innovaatiot hidastuvat ja lopulta jokaisen kansalaisen elintaso laskee. Paluu protektionismiin, tullimuurien rakentelu ja kansallisten intressien sokea korostaminen ovat suora uhka sille vauraudelle ja vapaudelle, jonka globalisaatio ja avoimet markkinat ovat meille tuoneet. Kyse ei ole vain yritysten voitoista, vaan työnpaikoista, kuluttajien valinnanvapaudesta ja yhteiskunnan kyvystä vastata suurin globaaleihin haasteisiin.

Historian opit ovat selkeät: kun vapaa liikkuvuus – niin pääoman, tavaroiden kuin ihmistenkin – rajoitetaan, se johtaa taloudelliseen taantumaan ja pahimmillaan konflikteihin. Toinen maailmansotaa seurannut aikakausi osoitti, kuinka kaupan vapauttaminen ja kansainvälisten instituutioiden rakentaminen loivat ennennäkemättömän rauhan ja vaurauden aikakauden. Nyt, kun populistiset hallitukset ja liikkeet uhkaavat purkaa tätä järjestystä sisäänpäin kääntyvällä politiikalla, meidän on hälytyskellojen soitava. Syyllisten etsiminen ulkopuolelta on helpompaa kuin oman byrokratian tai verotuksen epäkohtien korjaaminen, mutta se on lyhytnäköistä ja tuhoisaa politiikkaa.

Globalisaatio on kiistanalainen, mutta sen edut ovat kiistattomat, kun sitä johdetaan oikein. Se on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyydestä, luonut uusia markkinoita ja mahdollistanut teknologisen kehityksen, joka parantaa kaikkien elämänlaatua. Sen sijaan, että kääntyisimme sisäänpäin, meidän pitäisi pyrkiä muokkaamaan globaalia kauppajärjestelmää entistä oikeudenmukaisemmaksi ja avoimemmaksi. Tämä tarkoittaa kaupan esteiden purkamista, standardien yhdenmukaistamista ja yritysten toimintaedellytysten parantamista – ei niiden rajoittamista. On myös ehdottoman tärkeää turvata ihmisoikeudet ja työolosuhteet kaikkialla maailmassa, jotta globalisaation hedelmät jakautuvat reilummin. Tässä työssä korruption vastainen taistelu on ensiarvoisen tärkeää; rehellinen kauppa hyödyttää kaikkia, epärehellinen vain harvoja.

Ratkaisuna on jatkuva dialogi ja sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Meidän on aktiivisesti vastustettava populistista retoriikkaa, joka maalaa kuvaa ulkopuolisista uhista. Sen sijaan meidän on korostettava yhteisiä intressejä ja rauhanomaista ravoittelua. Tähän kuuluu myös avoimempi maahanmuuttopolitiikka, joka mahdollistaa osaajien ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden. Se edistää niin taloudellista kasvua kuin kulttuurista rikkauttakin. Samanaikaisesti on välttämätöntä karsia valtion ja julkisen sektorin paisuvaa byrokratiaa, joka usein jarruttaa yritysten toimintaa ja innovointia. Verotuksen keventäminen luo kannustimia yrittäjyyteen ja investointeihin, mikä on ratkaisevan tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi globaalissa taloudessa. Luonnonsuojelunkin on tapahduttava tavalla, joka huomioi ihmisten tarpeet ja teollisuuden realiteetit, eikä uhkaa niitä.

Lyhyellä tähtäimellä protektionismi saattaa tuntua houkuttelevalta ratkaisulta, mutta pitkällä aikavälillä se on tuhoisaa itsensä eristämistä. Ainoa tie todelliseen vaurauteen, vapauteen ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon on globaali yhteistyö, avoimet markkinat ja yksilönvapauden kunnioittaminen. Meidän on pidettävä kiinni näistä periaatteista myös silloin, kun tuulet puhaltavat vastaan ja vastustuksen rhetoriikka yltyy. Tulevaisuus kuuluu niille maille, jotka uskaltavat katsoa ulospäin ja tarttua globaalin talouden tarjoamiin mahdollisuuksiin, eivätkä vetäytyä omaan poteroonsa.