Kelan tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on otettu kymmenen vuoden aikana käyttöön yli 200 uutta lääkeainetta. Määrä kattaa huomattavan osan Euroopassa myyntiluvan saaneista lääkkeistä. Vaikka uusien lääkkeiden määrä on suuri, niiden markkinoille tulo on hidastunut viime vuosina.

Selvityksessä korostuu, että vain noin puolet kaikista uusista lääkkeistä tarjoaa kliinistä lisähyötyä aiempiin hoitoihin verrattuna. Silloin kun uuden lääkkeen on osoitettu olevan aiempia tehokkaampi tai hyödyllisempi, se on otettu Suomessa käyttöön lähes poikkeuksetta.

Lääkeryhmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Syöpälääkkeet päätyvät Suomessa käyttöön selvästi muita lääkkeitä useammin, kun taas harvinaislääkkeiden osalta käyttöönottoprosentti on pienempi. Tiedotteen mukaan valinnat heijastavat terveydenhuollon priorisointeja ja hoidon vaikuttavuuden arviointia.

Lääkkeiden käyttöönottoon vaikuttavat paitsi hoidolliset perusteet, myös hinta ja korvattavuus. Suomessa lääkkeiden korvattavuudesta päättää lääkkeiden hintalautakunta (Hila), joka arvioi lääkkeen hoidollista arvoa ja kustannustehokkuutta ennen sen laajempaa levitystä avohoidossa.