Uusi malli pisteyttää jokien vaellusesteiden poistojärjestyksen
Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet uuden laskentatyökalun, joka auttaa priorisoimaan jokien vaellusesteiden, kuten patojen, poistamista. BaRe-niminen työkalu analysoi jokiverkoston kytkeytyneisyyttä ja vertailee ekologisia hyötyjä purkamisesta aiheutuviin taloudellisiin kustannuksiin.
Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto ovat kehittäneet BaRe-laskentatyökalun (Barrier Removal Prioritization Tool), jolla voidaan arvioida jokien vaellusesteiden poistamisen järjestystä. Malli on suunniteltu tunnistamaan kohteet, joissa ekologinen hyöty on suurin suhteessa poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Toisin kuin perinteiset menetelmät, uusi työkalu huomioi jokiverkoston kytkeytyneisyyden dynaamisesti. Tutkija Matti Hyyrysen mukaan yhden esteen poistaminen muuttaa usein sitä, mikä seuraava kohde on ympäristön kannalta merkittävin. Malli analysoi muun muassa veden laatua, esteen yläpuolisen jokiverkoston laajuutta sekä taimenen esiintymistä alueella.
Tutkimuksessa vertailtiin ekologisia hyötyjä ja taloudellisia kustannuksia, kuten vesivoimatuotannon menetyksiä. Tulokset osoittivat, että taloudellisten seikkojen huomioiminen muuttaa poistettavien kohteiden valintaa merkittävästi. Esimerkiksi tietyllä budjetilla puhtaasti ekologinen valinta avasi enemmän yhtenäistä jokireittiä, kun taas taloudelliset reuna-ehdot huomioiva malli poisti määrällisesti enemmän esteitä, mutta pienemmillä kokonaishyödyillä.
Erikoistutkija Jarno Turunen huomauttaa tiedotteessa, että vesiluonnon kannalta keskeistä ei ole vain poistettujen esteiden määrä, vaan se, mitä alueita toimenpiteet yhdistävät. Keskeisellä paikalla sijaitsevan padon purkaminen voi avata pääsyn laajoille lisääntymisalueille ja lisätä muiden jatkotoimenpiteiden vaikuttavuutta.
Kehitettyä menetelmää voidaan hyödyntää EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Asetuksen päämääränä on palauttaa 25 000 kilometriä jokia vapaasti virtaaviksi vuoteen 2030 mennessä. Tutkijoiden mukaan BaRe-työkalua ei ole käytetty Suomen virallisen ennallistamissuunnitelman laatimisessa, mutta se toimii päätöksenteon tukena vaihtoehtojen vertailussa.
Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Ecological Indicators -tiedelehdessä. Valtakunnallinen aineisto perustuu VESTY-tietokannan patotietoihin, ja poistokustannusten arvioinnissa on hyödynnetty toteutuneita hankkeita Suomessa ja Pohjois-Amerikassa. Työtä ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.