Politiikka

Uusi hankintalaki tiukentaa sääntöjä ja rajoittaa in-house-ostoja

Uusi hankintalaki astuu voimaan 18. kesäkuuta 2026 tavoitteenaan lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa. Presidentti vahvisti lakimuutokset maanantaina, ja niillä rajoitetaan muun muassa julkisten toimijoiden mahdollisuutta tehdä hankintoja omilta sidosyksiköiltään ilman kilpailutusta.

Uutismaa·
Uusi hankintalaki tiukentaa sääntöjä ja rajoittaa in-house-ostoja
AI:n tekemä kuvituskuva

Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain noin 38 miljardin euron arvosta. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kilpailu on kuitenkin tällä hetkellä vähäistä, sillä noin 40 prosentissa kilpailutuksista on mukana korkeintaan kaksi tarjoajaa. Uudistuksella pyritään lisäämään tarjoajien määrää ja parantamaan verovarojen käytön tehokkuutta.

Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee suuria hankintoja, jotka on jatkossa jaettava osiin. Tällä pyritään helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Lisäksi EU-kynnysarvot ylittävät kilpailutukset on lähtökohtaisesti uusittava, jos tarjouksia saadaan vain yksi, ellei hankinnan valmistelussa ole hyödynnetty markkinakartoitusta.

Laki tiukentaa myös sidosyksikkö- eli niin sanottujen in-house-hankintojen sääntöjä. Jatkossa julkisen toimijan on omistettava vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä voidakseen ostaa siltä palveluita ilman kilpailutusta. Työministeri Matias Marttisen mukaan sidosyksiköiden käyttö on rajoittanut kilpailua erityisesti tukipalvelualoilla, joilla toimii myös yksityisiä yrityksiä.

Uudet säännökset tulevat voimaan 18. kesäkuuta 2026, mutta sidosyksikköomistuksia koskevia vaatimuksia sovelletaan porrastetusti. Nykyisiä sidosyksikköjä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta kesäkuun 2027 loppuun saakka, ja terveyspalveluissa siirtymäaika on joissakin tapauksissa vuoteen 2030 asti. Tiukennukset eivät koske tiettyjä pieniä sidosyksikköjä, kuten kirjastojen tietojärjestelmiä tai vesihuoltolaitoksia.