Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitukselta korjausliikettä työllisyyspolitiikkaan

Työttömien Keskusjärjestö kritisoi hallituksen työllisyyspolitiikkaa ja vaatii välittömiä muutoksia sosiaaliturvaan ja työllisyyspalveluihin. Järjestön mukaan sosiaaliturvan leikkaukset eivät ole tuottaneet tavoiteltua 100 000 uutta työpaikkaa, vaan työttömyys on jatkanut kasvuaan talouskasvusta huolimatta. Erityisen huolestuttavana järjestö pitää pitkäaikaistyöttömyyden rajua lisääntymistä.

Tuoreiden tilastojen mukaan yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuun lopussa 146 000, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on noussut yli 80 000 henkilöön. Työttömien Keskusjärjestö painottaa, ettei työllisyyspolitiikka voi perustua pelkkiin leikkauksiin, vaan se vaatii resursseja ihmisten kohtaamiseen ja työllistymisen tukemiseen.

Järjestö esittää työttömyysturvan 300–500 euron suojaosan nopeaa palauttamista kannustimena työn vastaanottamiseen. Järjestö viittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksiin, joiden mukaan suojaosa lisää osa-aikatyötä ja voi edistää siirtymistä kokoaikatyöhön. Suojaosan poistaminen on järjestön mukaan heikentänyt työn vastaanottamisen taloudellisia perusteita.

Leikkausten vaikutukset näkyvät järjestön mukaan myös kansalaisten hyvinvoinnissa. Tiedotteessa viitataan Kelan kyselytutkimukseen, jonka mukaan suuri osa toimeentulotuen saajista kokee leikkausten vuoksi aiempaa enemmän ahdistusta, tinkii ruoasta ja kärsii sosiaalisesta eristäytymisestä. Samaan aikaan työllisyyspalveluiden resursseja, kuten palkkatukea ja kuntouttavaa työtoimintaa, on vähennetty palveluiden siirryttyä kunnille.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii myös STEA-avustusleikkausten perumista. Järjestön mukaan kolmannen sektorin tarjoama tuki on kriittistä erityisesti silloin, kun julkisia palveluita karsitaan. Järjestöt tavoittavat usein ne ihmiset, jotka ovat vaarassa jäädä kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Järjestö varoittaa, että palveluiden leikkaaminen on pitkällä aikavälillä vastuutonta ja kasvattaa julkisia menoja syrjäytymisen lisääntyessä.