Terveys

Työterveyslääkäri: Työn keventäminen voisi korvata osan sairauslomista

Työterveyslääkäri Esa Halmesmäki arvioi tuoreessa tiedotteessa, että suomalaisilla työpaikoilla jäädään sairauslomalle liian herkästi. Halmesmäki suosittelee työtehtävien keventämistä täyden poissaolon sijaan erityisesti lievissä sairastapauksissa.

Uutismaa·
Työterveyslääkäri: Työn keventäminen voisi korvata osan sairauslomista
Kuva: STT Info – Uusimmat tiedotteet · Alkuperäinen lähde

Täsmä Työterveyden toimitusjohtaja, työterveyslääkäri Esa Halmesmäki katsoo, että Suomessa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän työn keventämistä täyden sairausloman sijaan. Halmesmäen mukaan koronaviruspandemian jälkeen on nähtävissä suuntaus, jossa töistä jäädään pois aiempaa matalammalla kynnyksellä.

Tiedotteen mukaan työntekijän työkykyä tulisi arvioida suhteessa tarjolla olevaan työhön. Halmesmäki toteaa, ettei lievä sairaus, kuten alkava nuha tai kurkkukipu, välttämättä tarkoita täyttä työkyvyttömyyttä. Työtehtävien väliaikainen muokkaaminen voisi monessa tapauksessa korvata poissaolon, jos työntekijän vointi sen sallii.

Lääkäri muistuttaa, ettei sairausloma ole tarkoitettu elämänkriisien tai vaikeiden elämäntilanteiden hoitamiseen, elleivät ne aiheuta varsinaista lääketieteellistä sairautta. Esimerkiksi läheisen kuoleman aiheuttama suru ei itsessään ole sairaus, vaikka se voi johtaa tilapäiseen työkyvyttömyyteen. Näissä tilanteissa poissaolon tarve ja perusteet on arvioitava tapauskohtaisesti.

Myöskään lepo tai ennaltaehkäisy eivät ole juridisesti päteviä syitä sairauslomaan, jos oireita ei vielä ole. Halmesmäki painottaa, että sairausloman myöntäminen vaatii aina todettavissa olevan sairauden, vian tai vamman, joka estää työnteon. Työterveyslääkärin roolina on arvioida, onko työntekijä kykenevä suoriutumaan tehtävistään terveydentilansa puitteissa.

Keskustelu sairauslomien pituuksista ja perusteista on noussut esiin usein myös taloudellisesta näkökulmasta. Sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajille ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia, minkä vuoksi korvaavien työjärjestelyjen kehittäminen nähdään yhtenä keinona hallita poissaolojen määrää.