Eduskunta on hyväksynyt työsopimuslain muutokset, jotka tuovat merkittäviä uudistuksia määräaikaisten työsuhteiden solmimiiseen. Keskeisin muutos on mahdollisuus solmia enintään vuoden kestävä määräaikainen työsopimus ilman erillistä perustetta. Nykyisin määräaikaisuudelle on aina pitänyt olla laillinen peruste, kuten sijaisuus tai hanke.

Uuden lain mukaan perusteeton määräaikaisuus on mahdollinen tilanteissa, joissa työntekijä ei ole aiemmin työskennellyt kyseisen työnantajan palveluksessa. Mikäli työntekijällä on aiempaa työhistoriaa työnantajan kanssa, edellisestä työsuhteesta on täytynyt kulua vähintään viisi vuotta. SAK:n juristi Sanna Mannonen huomauttaa tiedotteessa, että työnantaja ei voi ketjuttaa perusteettomia määräaikaisuuksia, vaan niitä voi solmia vain yhden vuoden enimmäiskeston puitteissa.

Lakiuudistus tuo muutoksia myös työsopimusten päättämiseen. Perusteeton määräaikainen sopimus on irtisanottavissa molemmin puolin, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalla on lisäksi velvollisuus antaa selvitys jatkomahdollisuuksista ennen sopimuksen päättymistä. Työn tarjoamisvelvollisuus työsuhteen päättymisen jälkeen määräytyy jatkossa kolmasosalla työsuhteen kestosta.

Uudistus sisältää myös muita työntekijän asemaan vaikuttavia heikennyksiä. Työnantajan takaisinottovelvollisuus rajataan jatkossa koskemaan vain vähintään 50 työntekijää työllistäviä organisaatioita. Tämä tarkoittaa, että pienemmissä yrityksissä työnantajan ei tarvitse tarjota työtä aiemmin irtisanomalleen työntekijälle. Lisäksi lomautusilmoitusaika lyhenee 14 päivästä seitsemään päivään.

SAK:n mukaan lakimuutokset voivat heikentää työelämän tasa-arvoa. Erityisenä huolena on raskaus- ja perhevapaasyrjinnän lisääntyminen, jos määräaikaisia työsuhteita jätetään herkemmin jatkamatta. Järjestö viittaa myös kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottaminen ei välttämättä lisää kokonaistyöllisyyttä, vaan saattaa vaikeuttaa erityisesti nuorten asemaa työmarkkinoilla.