Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän mukaan nykyiset talouden arviointimenetelmät eivät ota riittävästi huomioon luonnonjärjestelmien muutoksia. Nykyiset kasvuennusteet ja velkakestävyysanalyysit perustuvat oletuksiin vakaasta luonnosta, mikä luo riskin talouskasvun yliarvioinnista ja julkisten menojen aliarvioinnista pitkällä aikavälillä.

Työryhmän raportissa todetaan, että Suomessa on merkittäviä puutteita sekä tiedossa että institutionaalisissa rakenteissa. Esimerkiksi skenaariolaskelmia ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksista ei pystytä tuottamaan kaikilta osin, ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on riittämätöntä. Suomi jää tällä hetkellä analyysikyvyssään jälkeen verrokkimaista, kuten Norjasta ja Tanskasta.

Vaikutukset talouteen välittyvät muun muassa sään ääri-ilmiöiden, ekosysteemipalveluiden heikkenemisen ja poliittisten päätösten kautta. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen toteaa tiedotteessa, että päätöksenteon tueksi tarvitaan nykyistä vahvempaa ja kokonaisvaltaista analyysikyvykkyyttä.

Ratkaisuksi työryhmä esittää kahta kehitysmallia. Tarvelähtöinen malli rakentuisi pysyville rakenteille ja pitkäjänteiselle rahoitukselle, kun taas nykyresursseihin nojaava malli etenisi hitaammin ja projektikohtaisesti. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa analyysikyvykkyys kehittyisi rajallisesti.

Työryhmän keskeisiin ehdotuksiin kuuluvat ministeriöiden välisen työnjaon selkeyttäminen, pysyvien mallinnusvastuiden määrittäminen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Ryhmä esittää myös pysyvän asiantuntijaryhmän perustamista koordinoimaan toimia.

Kehitystyön toteuttaminen vaatii useiden organisaatioiden yhteistyötä, mutta työryhmän mukaan keskeiset ratkaisut rahoituksesta ja rakenteista edellyttävät poliittista päätöksentekoa. Työryhmään kuului asiantuntijoita ministeriöistä, tutkimuslaitoksista, Suomen Pankista ja yliopistoista.