Työkokeilu auttaa työnhakijoita ammatinvalinnassa ja työllistymisessä
Työkokeilu tarjoaa työnhakijoille mahdollisuuden tutustua eri ammatteihin ja näyttää osaamistaan käytännön työympäristössä. Etelä-Karjalan työllisyysalueen mukaan menettely hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia madaltamalla rekrytointikynnystä.
Työkokeilu on tarkoitettu erityisesti koulutusta vailla oleville, alaa vaihtaville tai pitkään työttömänä olleille henkilöille. Kyseessä ei ole työsuhde, joten kokeilun ajalta ei makseta palkkaa eikä se kerrytä eläkettä tai lomapäiviä. Osallistujat saavat yleensä työttömyysetuutta ja kulukorvausta.
Etelä-Karjalan työllisyysalueen yritysasiantuntija Tiia Kaijansinkon mukaan työkokeilu selkiyttää työnhakijan ammatillista suuntaa käytännön työympäristössä. Kaijansinkko toteaa tiedotteessa, että kokeilu voi parhaimmillaan johtaa suoraan rekrytointiin samalla työnantajalla tai vahvistaa verkostoja, jotka auttavat työllistymään muualle.
Työkokeilun kesto vaihtelee tavoitteiden mukaan, mutta se voi kestää enimmillään kuusi kuukautta. Tyypillinen sopimus on pituudeltaan 1–3 kuukautta. Työaika määräytyy osallistujan tilanteen mukaan ja on tavallisesti 4–8 tuntia päivässä. Järjestäjänä voi toimia esimerkiksi yritys, yhdistys tai valtion virasto, mutta ei yksityishenkilö.
Työnantajalle kokeilu tarjoaa mahdollisuuden arvioida henkilön soveltuvuutta ilman rekrytointiriskiä. Kaijansinkon mukaan kokeilu madaltaa kynnystä näyttää osaamistaan myös niille, joilla on esimerkiksi katkoja työuralla. Työnantaja on velvollinen ohjaamaan ja valvomaan työkokeilijaa sekä antamaan lopuksi arvion tämän suoriutumisesta.
Ennen aloitusta osallistuja ja järjestäjä laativat kirjallisen sopimuksen, jonka työvoimaviranomainen tarkastaa. Sopimuksessa määritellään muun muassa tehtävät, tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Työkokeilu edellyttää, että osallistuja on ilmoittautunut työnhakijaksi ja kokeilusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa.