Työhistoria ja ikä määrittävät ansiopäivärahan keston
Ansiopäivärahan enimmäiskesto määräytyy työntekijän työhistorian pituuden ja iän perusteella. Työttömyyskassat voivat maksaa etuutta 300, 400 tai 500 päivän ajan riippuen laissa määriteltyjen ehtojen täyttymisestä.
Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika määräytyy ensisijaisesti henkilön työhistorian pituuden perusteella. Lyhyempi 300 päivän enimmäisaika koskee niitä työntekijöitä, joilla on työhistoriaa yhteensä enintään kolme vuotta. Mikäli työhistoriaa on kertynyt yli kolme vuotta, päivärahaa voidaan maksaa enintään 400 päivältä.
Pisin mahdollinen maksuaika on 500 päivää, mutta sen saaminen edellyttää työhistorian lisäksi tietyn ikäehdon täyttymistä. Yhtiön mukaan 500 päivän enimmäisaika on mahdollinen työttömälle, joka on täyttänyt 58 vuotta ennen työttömyyden alkamista ja jolla on vähintään viisi vuotta työkokemusta viimeisen 20 vuoden ajalta.
Lainsäädännössä määritellyt päivät tarkoittavat etuuspäiviä, joita kuluu yleensä viisi viikossa. Näin ollen 300 päivää vastaa noin 14 kuukauden ja 500 päivää noin 23 kuukauden jaksoa, mikäli päivärahaa maksetaan keskeytyksettä täysimääräisenä.
Päivärahakauden laskuri nollautuu, kun henkilö täyttää työssäoloehdon uudelleen. Tiedotteen mukaan syyskuussa 2024 voimaan tullut lakimuutos pidensi työssäoloehdon kestoa puolesta vuodesta 12 kuukauteen. Uusi työssäoloehto määräytyy maksetun palkan, ei tehtyjen työtuntien perusteella.