Teknologia
Tutkimus: Verkkopetosten torjunta edellyttää uutta kansallista toimintamallia
Tuoreen tutkimuksen mukaan verkkopetokset ovat muuttuneet Suomessa laajamittaiseksi ja kansainväliseksi rikollisuudeksi. Tutkijat suosittelevat kansallisen petoskeskuksen perustamista ja teknisten torjuntatoimien tehostamista ilmiön hillitsemiseksi.
Tietoverkkoavusteisista petoksista on tullut nopeasti kasvava rikosilmiö Suomessa. Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Pellervon taloustutkimus PTT:n laatiman raportin mukaan kyse on kansainvälisestä ja ammattimaisesta rikollisuudesta, joka rapauttaa luottamusta digitaaliseen yhteiskuntaan.
Tutkimus korostaa teknisen torjunnan merkitystä. Kokemukset osoittavat, että huijauspuheluiden, -viestien ja vahingollisten verkkosivujen estäminen on tehokas tapa vähentää rikosten onnistumista. Raportin mukaan tekniset esteet vähentävät yksittäisen kansalaisen vastuuta huijausten tunnistamisessa.
Torjunnan suurimmaksi haasteeksi nousee nopeus, sillä rikoshyöty siirretään usein eteenpäin hyvinkin nopeasti, usein iltaisin ja viikonloppuisin. Tutkijat suosittelevatkin ympärivuorokautisen toimintaketjun luomista pankkien, poliisin ja viranomaisten välille. Raportissa ehdotetaan kansallisen petoskeskuksen perustamista kiireellisiin tilanteisiin reagoimiseksi.
Ilmiön torjunta edellyttää laajaa yhteistyötä, sillä petokset alkavat usein jo ennen pankkijärjestelmiä, kuten sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa. Hanketta johtanut professori Panu Kalmi toteaa tiedotteessa, että vaikka ongelma on vakava, se on torjuttavissa kattavalla yhteistyöllä, johon osallistuvat teleoperaattorit, digitaaliset alustat ja viranomaiset.
Raportti on osa valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelmaa. Tutkijat painottavat, että torjunnan vahvistaminen on välttämätöntä kansalaisten turvallisuuden tunteen ja digitaalisten palveluiden käytön jatkuvuuden takaamiseksi.