Tutkimus: UNESCO-status vauhditti Kaustisen kulttuuri-investointeja
Kaustislaisen viulunsoiton valinta UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on vaikuttanut merkittävästi Kaustisen kuntapolitiikkaan. Taideyliopiston tutkimuksen mukaan status toimi poliittisena vipuvartena, joka yhtenäisti päätöksentekoa ja edisti kulttuuri-investointeja.
Taideyliopiston toteuttama tutkimus osoittaa, että UNESCO-tunnustusta käytettiin Kaustisella poliittisena työkaluna, jolla perusteltiin kunnan investointeja ja strategisia valintoja. Tutkijoiden mukaan statuksen symbolinen arvo oli niin merkittävä, etteivät poliittiset toimijat halunneet asettua sitä vastaan, vaikka aiemmat näkemykset kulttuurirahoituksesta olisivat olleet kriittisiä.
Käytännön tasolla tunnustus vauhditti muun muassa Kansanmusiikki-instituutin ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien toimintaedellytysten turvaamista. Tutkimuksessa havaittiin, että kulttuuriperintöä hyödynnettiin kunnan markkinoinnissa ja elinvoimatyössä laajasti. UNESCO-status toimi eräänlaisena suojakilpenä, joka auttoi säilyttämään kulttuuripalveluiden rahoituksen myös taloudellisesti tiukkoina aikoina.
Ilmiö ei rajoittunut vain yhteen puolueeseen, vaan kansanmusiikkiperinnön vaaliminen nousi yli puoluerajojen ulottuvaksi yhteiseksi tavoitteeksi. Tutkijat huomauttavat, että statuksen myötä kulttuurista tuli keskeinen osa kunnan identiteettiä ja päätöksentekoa tavalla, joka poikkeaa monista muista suomalaiskunnista.
Kaustislainen viulunsoitto valittiin UNESCO:n ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulukuussa 2021. Se oli Suomen ensimmäinen kohde kyseisellä listalla. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla paikallisia päätöksentekijöitä ja analysoimalla kunnallisia asiakirjoja ennen ja jälkeen nimeämisen.