Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvittänyt kriittisten raaka-aineiden hyödyntämispotentiaalia Suomen suljetuilla kaivosalueilla. Tutkimuksessa analysoitiin kahdeksan merkittävää rikastushiekka-aluetta ja kaksi sivukivialuetta. Tulosten mukaan alueiden metallipitoisuudet ovat pääosin niin alhaisia, ettei niiden hyödyntäminen itsenäisinä metallilähteinä ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa.

GTK:n ryhmäpäällikkö Anna Tornivaaran mukaan tulokset kertovat Suomessa käytettyjen rikastusmenetelmien tehokkuudesta. Arvokkaita aineita ei ole päätynyt kaivosjätteeseen sellaisia määriä, että uudelleenlouhinta kannattaisi. Joissakin kohteissa, joissa pitoisuudet olivat korkeammat, materiaalin kokonaismäärä todettiin puolestaan liian pieneksi kaupalliseen toimintaan.

Vaikka taloudellinen potentiaali on vähäinen, kaivosjätteen uudelleenkäsittely voi tarjota ympäristöhyötyjä. Tutkimuksessa havaittiin, että esimerkiksi Orijärven ja Hammaslahden kohteissa jätteiden käsittely voisi vähentää alueiden ympäristövaikutuksia. Orijärvellä vanhan rikastushiekan uudelleenkäsittely todettiin teknisesti mahdolliseksi perinteisillä menetelmillä.

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) velvoittaa jäsenmaita arvioimaan kaivosjätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ja kokoamaan tiedot kansalliseen tietokantaan. GTK on nyt julkaissut tiedot tutkituista alueista ja niiden ominaisuuksista julkisessa karttapalvelussaan. Tutkimus on osa NextGenerationEU-rahoitteista REPower-CEST-hanketta, jolla tuetaan siirtymää puhtaaseen energiajärjestelmään.

Tutkimuksessa olivat mukana Hammaslahden, Kotalahden, Laukunkankaan, Makolan, Orijärven, Rautuvaaran, Vihannin ja Vuonoksen rikastushiekka-alueet sekä Saattoporan ja Hammaslahden sivukivialueet. GTK arvioi, että uudet teknologiat ja sivuvirtoihin perustuvat ratkaisut voivat tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia, mutta ne vaativat vielä lisätutkimusta.