Tutkimus selvittää keinotekoisten kosteikkojen tehoa hauen kutupaikoilla

Turun ammattikorkeakoulu tutkii parhaillaan, kuinka keinotekoiset haukikosteikot houkuttelevat kaloja kutemaan ja miten luonnon omia prosesseja jäljittelevät ratkaisut vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Tutkimuksen keskiössä on Kemiönsaaren Dragsfjärdissä sijaitsevalle Söderlångvikin kartanon maille perustettu kosteikko.

Hauen luontaiset kutu- ja poikasalueet ovat vähentyneet merkittävästi ruoppausten, rannikkorakentamisen ja rehevöitymisen seurauksena. Söderlångvikin haukikosteikko on suunniteltu jäljittelemään hauen suosimia matalia merenlahtia ja kaislikkoalueita. Kosteikossa on sekä nopeasti lämpeneviä matalikoita että syvempiä kohtia, jotka turvaavat kalojen selviytymisen myös kuivina kausina.

Tiedotteen mukaan kosteikon toimivuutta seurataan lähivuosina tarkasti. Tutkijat haluavat selvittää, kuinka tehokkaasti keinotekoinen elinympäristö vetää puoleensa haukia ja muita kalalajeja, kuten ahvenia. Alueelle on sijoitettu myös risukimppuja, jotka tarjoavat suojaa ja vaihtelevia elinympäristöjä veden alla ja pinnan päällä.

Hanke on osa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman Supported by Nature -projektia. Projektin tavoitteena on edistää luontopohjaisia ratkaisuja, joilla pyritään hillitsemään muun muassa rehevöitymistä ja hallitsemaan hulevesiä. Projektipäällikkö Heli Kanerva-Lehto Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeessa on mukana kahdeksan biosfäärialuetta eri puolilta Itämeren maita.

Söderlångvikin kosteikko toimii myös opetuskäytössä ja demonstraatiokohteena, jonka avulla pyritään lisäämään tietoisuutta Itämeren tilasta. Alueelle on pystytetty infotauluja, joiden avulla vierailijat voivat tutustua kosteikon toimintaan ja luontopohjaisiin menetelmiin. Kosteikkojen on todettu hyödyttävän kalaston lisäksi myös alueen linnustoa ja vedenlaatua.