Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tutkimuksessa selvitettiin liikkumisen intensiteetin ja unen määrän yhteyttä mielenterveyteen. Tulokset osoittivat, että mitä enemmän päivään sisältyi hengästyttävää ja rasittavaa liikkumista suhteessa paikallaanoloon tai kevyeen liikkumiseen, sitä vähemmän tutkittavilla esiintyi masennus- ja ahdistusoireita. Kevyellä liikkumisella ei havaittu olevan vastaavaa yhteyttä oireiden vähenemiseen.

Tutkijat hyödynsivät aineistona Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttia, johon osallistui noin 3 000 henkilöä heidän ollessaan 46-vuotiaita. Liikkumista ja unta mitattiin ranteeseen kiinnitettävällä kiihtyvyysanturilla kahden viikon ajan. Tutkimus on yksi laajimmista, joissa on käytetty laitemitattua tietoa keski-ikäisten liikkumistottumuksista ja mielenterveydestä.

Unen määrällä todettiin olevan myös merkittävä rooli psyykkisessä hyvinvoinnissa. Tutkimuksen mukaan riittävä, vähintään seitsemän tunnin yöuni oli yhteydessä vähäisempiin mielenterveyden oireisiin. Unen merkitys korostui erityisesti niillä henkilöillä, joiden päivittäinen fyysinen aktiivisuus jäi vähäiseksi.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset viittaavat siihen, että pelkkä arkiliikkuminen ei välttämättä riitä turvaamaan mielenterveyttä keski-iässä, vaan fyysiseltä aktiivisuudelta vaaditaan tiettyä tehoa. Samalla tutkijat kuitenkin huomauttavat, että unen ja reippaan liikkumisen suhde on monimutkainen ja ne tukevat toisiaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osana.

Tutkimus julkaistiin BMJ Mental Health -tiedelehdessä. Tutkijat painottavat, että vaikka kyseessä on havainnointitutkimus, tulokset antavat viitteitä elintapojen merkityksestä keski-ikäisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Jatkossa vastaavia tutkimusasetelmia on tarkoitus hyödyntää myös muiden ikäryhmien kohdalla.